Professori Riitta Konttisen kirja Onnellista asua maalla, Tuusulanjärven taiteilijayhteisö on kuluneen syksyn kirjauutuuksia, joka ilmestyi Ateneumin Tuusulanjärven taiteilijoiden näyttelyn kirjaksi.
Tuusulassa ja Järvenpäässä sijaitsevat taitelijakodit ovat tuttuja historiasta, kirjoista ja museokäynneiltä. Jos on lukenut kirjansa, kodit ja taiteilijat ovat tuttuja monista yhteyksistä. Mutta Konttisen näkökulmana onkin asuminen ja taiteilijakotien arkisempi elämä.
Riitta Konttinen, Onnellista asua maalla. Siltala, kansikuva.
Kirjaan valitut kodit ovat Pekka ja Maija Halosen asuttama Halosenniemi, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeltin Ahola, Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta, Jean ja Aino Sibeliuksen Ainola ja vähemmän tunnettu J.H. Erkon Erkkola.
Eero Järnefelt, Ikkuna-asetelma Suvirannassa, 1910. Kuva kirjasta Onnellista asua maalla.
Mitä lukija odottaa maalaiskuvaukselta, jossa sankareina ovat Suomen eturivin taiteilijat ja heidän perheensä? Sisustuksia, rakennusselostuksia, taideteoksia vai perhesalaisuuksia?
Kirjassa on vähän kaikkea, ja skandaalitkin ovat jo vanhoja. Sen sijaan Konttinen asemoi yhteisön historialliseksi ilmentymäksi, ainulaatuiseksi suomalaisessa kulttuurissa. Kuten tiedetään, Tuusulanjärven rantamilla asustavat taiteilijat eivät olleet ainoat, vaan Tuusulanjärvi veti puoleensa muutakin viisasta väestöä, mutta tähän kanssakäymiseen Konttinen ei puutu.
Pekka Halonen, Asetelma, 1909. Kuva kirjasta Onnellista asua maalla.
Onnellista asua maalla -liikehdintä sai erinomaiset esikuvansa Tuusulanjärven taiteilijoista. Heihin katsottiin myös muualta maailmasta ja heidän kotinsa olivat aikalaisten uteliaisuuden kohteina. Arts and Crafts –liike oli tuttu sisustusneuvoja, kuten lienee ollut myös Karin Larsson. Kyseessä oli uusi sisustuksen estetiikka, joka nojasi yksinkertaisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Taiteilijoiden museoiduissa kodeissa estetiikka on edelleen esillä.
Hauskaa Riitta Konttisen kirjassa on asioiden niputus. Lukija voi luottaa, että tiedot ovat oikein ja että ne on poimittu oikeista lähteistä. Kirjaan on otettu mukaan taiteilijaperheiden tärkeät perheasiat, syntyneiden töiden taustoja ja aitoa arjen elämää. Kotikoulut ja lasten sairastamiset olivat arkea, josta ehkä on kerrottu vähemmän. Ja köyhyys on pysytellyt poissa kirjoista, mutta se oli myös todellisuutta. Halosenniemessä kukoisti aikanaan vaivalla rakennettu hyötypuutarha, kuten myös Ainolassa.
Kuvataitelijat käyttivät arjen ympäristöään taulujensa aiheina. Konttinen on koostanut kirjaan kuvaston, joka esittelee kotiympäristöistä maalattuja teoksia. Samaan sarjaan kuuluvat myös valokuvat, jotka tukevat kirjan otsikkoa eli elämää maalla.
Kirjassa on myös lasten muisteluksia mallina olemisista ja osallistumisista taiteen elämään. Kun perheet olivat suuria, jälkeläisiä oli myös, kuten myös heidän ”virallisia” muisteloitaan. Toisaalta tähän teokseen olisi kaivannut jotain enemmän eli aiemmasta tuntemattomia henkilökohtaisia muistoja. Järnefeltien perheen kirjeet ovat valtaosin kirjoina, mutta muista perheistä vastaavaa tietoa on vähemmän.
Aika oli myös naisasian aikaa, jonka Konttinen on ansiokkaasti huomioinut. Näkymätön vaimo on pysytellyt kuvioissa aika hyvin, myös Tuusulanjärven taidekodeissa. Maija Halonen ja Saimi Järnefelt eivät ole kovin tunnettuja, vaikka molemmilla oli ammatit ja sivistys. Heistä olisi lukenut enemmänkin. Venny Soldan oli kuvittaja ja maalari, joten hänet historia tuntee, kuten myös Aino Sibeliuksen, joka kulkee väistämättä Sibeliuksen mukana historiassa.
Inhimillisesti utelias olisi halunnut tietää enemmän naisista ja heidän panoksistaan, vaikka kirjassa on toki asiaa. Taiteilijoiden puolisot edustivat kuitenkin vapaan sivistyneistön naisväkeä ja heidän työnsä lasten ja kotien hyväksi on ollut luku sinänsä. – Tai ehkä ”suuria kamppailuja” ei ollutkaan?
Onnellista asua maalla näyttää kauniisti, miten Tuusulanjärven taiteilijayhteisö syntyi ja mitä muistijälkiä siitä on jäänyt. Kukin taiteilijaperhe on kokonaiskuvan tärkeä osa. Taulut, työt ja talot ovat jäljellä edelleen.
Riitta Konttinen, Onnellista asua maalla 2103
Graafinen suunnittelu Heikki Kalliomaa
