Elin Danielson-Gambogin koko uraa esittelevä näyttely nähdään Ateneumissa ensimmäistä kertaa keväällä 2027. Näyttelyssä yleisö pääsee tutustumaan taiteilijan tunnetuimpiin teoksiin ja hänen poikkeukselliseen taiteilijauraansa. Kokonaisuus perustuu laajaan tutkimustyöhön, ja mukana on myös Suomessa ennennäkemättömiä teoksia.
Elin Danielson-Gambogi, Tyttö pellolla (1885). Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Yrjö ja Nanny Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Elin Kleopatra Danielson-Gambogi (1861–1919) oli rohkea oman tiensä kulkija, joka eli boheemia elämää. Kansainvälinen taiteilija oli ensimmäinen suomalainen, jonka teoksia nähtiin Venetsian biennaalissa vuonna 1899. Danielson-Gambogi oli taitava piirtäjä ja värinkäyttäjä, tarkkanäköinen henkilökuvaaja sekä herkkä valon ja tunnelman havainnoija.
Ateneumissa huhtikuussa 2027 avautuva näyttely esittelee taiteilijan koko uran ja tunnetuimmat teokset. Mukana ovat muun muassa Äiti (1893) ja Omakuva (1900).Näyttelyssä nähdään myös Suomessa ennennäkemättömiä teoksia sekä teoksia, jotka ovat olleet esillä viimeksi taiteilijan elinaikana. Yhteensä näyttelyssä nähdään lähes 200 teosta, joista suurin osa tulee yksityiskokoelmista kotimaasta ja Italiasta.
Kokonaisuus perustuu laajaan tutkimustyöhön. Kansallisgalleriassa Ateneumin taidemuseon vastuualueella olevaa kokoelmaa on viime vuosina täydennetty merkittävillä Danielson-Gambogin teoshankinnoilla.
Elin Danielson-Gambogi, Rantatyrskyjä (n. 1898–1906). Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Yrjö ja Nanny Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Danielson-Gambogi haastoi käsitystä naiseudesta ja yksityisyydestä
Danielson-Gambogi rikkoi aikansa normeja niin arjessa kuin taiteessa. Hän matkusti, työskenteli ulkomailla, tupakoi ja jatkoi uraansa taiteilijana avioiduttuaan elättäen myös puolisoaan.
Danielson-Gambogi kuvasi usein naiseutta ja äitiyttä epäsovinnaisesta näkökulmasta, ja toi esiin aviovuoteen ja imettämisen kaltaisia intiimejä aiheita. Esimerkiksi Äiti teoksessa (1893) taiteilija kuvasi Tytty-sisartaan imettämässä makuuhuoneessa. Danielson-Gambogi halusi tarkastella myös naisten työtä ja arkea eri yhteiskuntaluokissa.
Laajat verkostot ja kansainväliset yhteisöt
Ateneumin laaja näyttely tuo esiin Danielson-Gambogin uran kansainväliset vaiheet Pariisissa, Bretagnessa ja Italiassa sekä hänen työskentelynsä Ahvenanmaan Önningebyn taiteilijayhteisössä. Italiassa taiteilija vietti puolet urastaan.
Näyttelyssä nähdään myös Danielson-Gambogin puolison ja taiteilijaystävien teoksia, kuten Raffaello Gambogin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Dora Wahlroosin, Hanna Rönnbergin, Amélie Lundahlin ja Gustav Vigelandin töitä.
Näyttelyluettelo syventää taiteilijan elämäntarinaa ja näyttelyn teemoja kahdeksan tutkimusartikkelin muodossa. Ensimmäistä kertaa esitellään yhtä laajasti Danielson-Gambogin koko ura sekä toiminta Suomessa ja kansainvälisesti. Suomalaisten taidehistorioitsijoiden lisäksi kirjoittajina ovat italialaiset Antonella Perna ja Maria Stella Bottai. Runsaasti kuvitettu näyttelyluettelo julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Näyttelyn kuratoivat FT Anne-Maria Pennonen (vieraileva kuraattori) ja amanuenssi Petra Lehtoruusu (Ateneum).
Elin Danielson-Gambogi Ateneumissa 9.4.–17.9.2027.
