Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 15.01.2024

Näyttely Didrichsenillä avaa Nordean Taidesäätiön kokoelman suurelle yleisölle, esillä mm. Schjerfbeckin, Gallen-Kallelan ja Bykin teoksia

Didrichsenin taidemuseon kevään 2024 näyttely Taide muuttuvassa maassa – Nordean Taidesäätiön kokoelma esittelee taidesäätiön merkittävää kokoelmaa. Teosvalikoima käsittää mm. Ferdinand von Wrightin, Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan, mutta myös modernistien kuten Rut Brykin, Ahti Lavosen ja Sam Vannin taidetta. Näyttely on avoinna 10.2.–26.5.2024.

Kuvassa on naisen kasvot ja katse käännettynä alas.  Tausta on tumma.

Helene Schjerfbeck: Hiljaisuus, 1907. Nordean Taidesäätiö. Kuva: Seppo Hilpo

 

Taide muuttuvassa maassa – Nordean Taidesäätiön kokoelma antaa entistä suuremmalle yleisölle mahdollisuuden tutustua taidesäätiön teoksiin; niitä on esitelty rajatusti Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevassa Vanhassa pankkisalissa sekä Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys ry:n yhteisnäyttelyissä.

Nordean Taidesäätiö toimii yleishyödyllisenä säätiönä monipuolisesti suomalaisen taiteen, taidehistorian ja liikepankkihistorian hyväksi. Säätiön taidekokoelmassa yhdistyvät yli kahdenkymmenen suomalaisen liikepankin taidekokoelmat reilun sadan vuoden ajalta. Yli tuhannen teoksen kokoelma on kansallisesti merkittävä, ja siihen kuuluu huomattavia Suomen 1800-luvun ja kultakauden taideteoksia sekä laajalti 1900-luvun kotimaista taidetta.

Didrichsenin taidemuseon näyttelyyn Nordean Taidesäätiön kokoelmasta on poimittu edustava valikoima taideteoksia 1800-luvun alusta 2000-luvun taitteeseen.

”Taidesäätiön kautta olemme halunneet turvata kansallisesti arvokkaan taidekokoelman säilymisen Suomessa. Meille on tärkeää, että jatkamme edeltäjäpankkiemme aloittamaa työtä taiteen tukijana ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaalijana. Didrichsenin näyttely on merkittävä askel avata Nordean Taidesäätiön ainutlaatuista kokoelmaa entistä laajemmalle yleisölle”, kertoo Nordean Taidesäätiön hallituksen jäsen ja Nordean brändi-, markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulrika Romantschuk.

Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen perustivat nimeään kantavan taidesäätiön 1963, ja Didrichsenin taidemuseo avasi ovensa yleisölle 1965.

 

Kuvassa on osa teoksesta, jonka tausta on harmaan ruskehtava.  Pojasta näkyy kasvot, lyhyt ruskea tukka ja hänellä on haarniska päällään ja hän istuu.

Helene Schjerfbeck: Haarniskapukuinen poika, 1894. Nordean Taidesäätiö. Kuva: Museokuva Matti Huuhka & Co

 

”Taidesäätiöiden yhteistyönä syntynyt näyttely on hyvä esimerkki yksityisten taidesäätiöiden mahdollisuuksista parantaa kansallisesti merkittävien kokoelmien saavutettavuutta ja ylläpitää yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa. Taidekokoelmien vaaliminen ja niiden esitteleminen yleisölle on molemmille taidesäätiöille keskeistä kulttuurityötä”, kertoo Didrichsenin taidemuseon museonjohtaja Maria Didrichsen.

Näyttelyssä nähdään mm. tunnetut Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907) ja C. G. E. Mannerheim (1929) sekä Helene Schjerfbeckin Haarniskapukuinen poika (1894) ja Hiljaisuus (1907). Säätiön kokoelman modernia osuutta edustavat mm. Sam Vannin Ikkuna (1944), Rut Brykin Kolme kaktuskukkaa (1950-luku) ja Juhana Blomstedtin Dialogi (1967).  

Näyttely avaa pankkien suhdetta taiteenkeräilyyn ja taiteilijoihin ja kertoo yksittäisistä teoksista taidehistoriallisessa yhteydessään. Teosvalikoimassa korostuvat suomalaisen maiseman ja kansan kuvaus, 1900-luvun alun moderni murros ja abstraktin taiteen vahva edustus 1950-luvulta alkaen.

Muutos näkyy myös keräilyn erilaisina painopisteinä eri vuosikymmenillä. Keräily on ollut säännöllistä, muttei systemaattista: etenkin 1960–1980-luvuilla kokoelmiin ostettiin aikalaistaidetta, mutta 1980-luvun nousukauden myötä kokoelmaa kartutettiin myös vanhemmalla suomalaisella arvotaiteella. Usein teokset on hankittu julkiseen tilaan, mikä on asettanut niille sisällöllisiä ehtoja.

Nordean Taidesäätiö on tuottanut näyttelyyn videoesittelyn Gustaf Nyströmin Suomen Yhdyspankille suunnittelemasta, vuonna 1898 Helsingin Aleksanterinkadulle valmistuneesta pankkitalosta sekä Gallen-Kallelan maalaamasta C. G. E. Mannerheimin muotokuvasta.

Näyttelytyöryhmän ovat muodostaneet Didrichsenin taidemuseo ja Nordean Taidesäätiö.

https://www.didrichsenmuseum.fi/