Älypuhelin on nyt autoradion ohella ensimmäistä kertaa suomalaisten suosituin tekninen väline kuunnella musiikkia, kertoo Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n ja Teoston Musiikinkuuntelu Suomessa 2025 -tutkimus. Norstatin kuluttajapaneelissa elokuussa 2025 tehtyyn tutkimukseen vastasi yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista.
Suomalaisten musiikinkuuntelutottumuksissa on tapahtunut muutos: älypuhelin on noussut ensimmäistä kertaa koko väestön tasolla autoradion rinnalle käytetyimpänä teknisenä välineenä musiikin kuunteluun. Nyt sekä autoradion että älypuhelimen kautta musiikkia viikoittain kuuntelee 73 prosenttia suomalaista, mutta puhelimen käyttö on hienoisessa kasvussa (+1 %) ja autoradion laskussa (-1 %). Puhelimesta musiikkia päivittäin kuuntelevien määrä on vuonna 2025 lähes kaksinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.
Päivittäisessä kuuntelussa alle 45-vuotiaat suosivat puhelinta, kun taas vanhemmat ikäryhmät turvautuvat edelleen autoradioon. Myös älykaiuttimien käyttö musiikin kuunteluun on hienoisessa nousussa. Lisäksi tietokoneen sekä erillisen radiolaitteen käyttö on kasvanut vuoden 2024 tasosta. Puhelimella kuunnellaan eniten musiikkia digitaalisista musiikin striimauspalveluista.
”Ensimmäinen suosittu digitaalinen musiikinkuuntelun kanava oli YouTube, joka tavoittaa edelleen lähes 90 prosenttia suomalaisista. Spotifyn maksullista tai ilmaista versiota käyttää noin 68 prosenttia suomalaisista. Joka viides iäkkäämpi ei tunne kaipaavansa Spotifya tai muuta musiikin suoratoistopalvelua, vaan toistaiseksi radio, äänitteet, televisio, konsertit ja YouTube riittävät. Iäkkäämpien ikäryhmä hidastanee lähivuosinakin striimauspalveluiden sinänsä hyvin todennäköistä kasvua”, tutkija Kari Tervonen analysoi.
Musiikkitapahtumat kiinnostavat suomalaisia, mutta taloudellinen tilanne rajoittaa monen osallistumista
Tammi-heinäkuussa 2025 kaksi miljoonaa suomalaista (45 % vastaajista) osallistui maksulliselle keikalle tai musiikkifestivaalille, mikä on prosentin enemmän kuin vuonna 2024. Maksuttomissa musiikkitilaisuuksissa kävi noin 35 prosenttia suomalaisista.
Useiden perinteisten musiikkifestivaalien kävijämäärät jäivät kuitenkin arviolta 10 prosenttia viime vuoden tasosta. Syynä pidetään yleistä taloudellista epävarmuutta ja siitä johtuvaa kulutuskäyttäytymisen muutosta. Noin neljäsosa kyselyn vastaajista, erityisesti 25–45-vuotiaat kertovat, että taloudellinen tilanne on vaikuttanut musiikkitapahtumissa käymiseen. Silti suurin osa, jopa 60 prosenttia vastaajista sanoo, ettei taloudellinen tilanne ole vaikuttanut heidän ostopäätöksiinsä millään lailla.
Kesällä 2025 jopa 37 prosenttia suomalaisista kertoo jättäneensä ainakin yhden musiikkifestivaalin väliin rahatilanteen vuoksi. Tämä on 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2024. Kun tarkastellaan kaikkia keikka-, konsertti- tai musiikkifestivaalikäyntejä, jätti tänä vuonna 47 prosenttia suomalaisista lipun ostamatta omasta kiinnostuksestaan huolimatta (2024: 41 %). Vuonna 2024 tutkimuksessa harkinneista, mutta lipun ostamatta jättäneistä 56 prosentille keskeinen syy oli lippujen korkea hinta.
Keikkojen ja konserttien nettokävijämäärät tammi–elokuussa 2025 olivat samalla tasolla kuin 2010-luvun lopussa sekä vuosina 2023–2024. Tapahtumatarjonta oli musiikkialan arvioiden mukaan viime vuotta laajempi, mutta useammissa tapahtumissa käyneiden määrä väheni. Musiikkitapahtumien aktiivikävijät eli ”heavyuserit” harvensivat käyntejään.
Yleisellä tasolla musiikkitapahtumat kuitenkin kiinnostavat suomalaisia entiseen malliin. Jopa 54 prosenttia suomalaisista kertoo, että jos ylimääräistä rahaa olisi käytettävissä, he käyttäisivät sen konserttilippuihin. Seuraavaksi suosituin valinta olisi elokuvaliput (31 %).
”Keikoilla ja festivaaleilla käyneiden osuus suomalaisista on koronavuosia lukuun ottamatta pysynyt vakaana 15 vuotta. Suuri harppaus stadionkeikkojen ja festivaalien suosiossa nykytasolle koettiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Livemusiikkitapahtumissa kavereiden kanssa yhdessäolon merkitys on kohonnut vuosien mittaan, mikä on suosinut kaikkein isoimpia tilaisuuksia”, Kari Tervonen analysoi.
