Giacomo Puccinin viimeiseksi oopperaksi jäänyt Turandot esitetään ensimmäistä kertaa Tampereen Oopperassa. Lavastus- ja pukusuunnittelija Tinde Lappalainen yhdistää näyttämöllä muinaisen ja tulevan Kiinan kaikuja. Solistitehtävissä laulavat mm. Oksana Kramareva, Arsen Soghomonyan, Tuuli Takala, Timo Riihonen, Ville Rusanen ja Tuomas Miettola. Ooppera saa ensi-iltansa Tampere-talossa lauantaina 27. helmikuuta 2027.
Keisari, pukuluonnos, Tinde Lappalalainen. Kuva: Tampereen Ooppera 2027
Tampereen Oopperan Turandotin visuaalisesta loistosta vastaa lavastus- ja pukusuunnittelija Tinde Lappalainen. Hänen käsissään Puccinin oopperan satumainen Peking muuttuu ajattomaksi maailmaksi, jossa Kiina ja Fritz Langin Metropolis-mykkäelokuvan (1927) kaltainen monumentaalinen dystopia kohtaavat.
”Turandot on täynnä kuorokohtauksia, ihmisiä ja tapahtumia, eikä näyttämöllä juuri koskaan ole tyhjää. Halusimme, että tämä outous saa myös näkyä. Muinainen ja tuleva Kiina kohtaavat oopperan vinksahtaneessa maailmassa”, Lappalainen kuvailee.
Turandotin maailma on hierarkkinen: ylhäällä ovat julma prinsessa Turandot ja keisari, alhaalla kansa. Valta-asetelma tehdään näkyväksi myös konkreettisesti näyttämöllä, jossa yhdysvaltalaisen Thomas Hasen valo- ja videosuunnittelu tukee lavastuksen nyansseja.
”Turandot nostetaan lavastuksessa korkealle kansan yläpuolelle. Kun Calaf vastaa hänen kolmeen arvoitukseensa oikein, hän joutuu vähitellen lähemmäs tavallisia ihmisiä ja samalla hänen koskemattomuutensa ja asemansa alkavat horjua”, Lappalainen kertoo.
Myös Pingin, Pangin ja Pongin roolit kytkeytyvät näyttämökuvassa vallankäyttöön. Kansa on jaettu kolmeen ryhmään, joista jokaisella on oma ministerinsä: työläisiä hallitsee työministeri Ping, virkahenkilöitä virkaministeri Pang ja sotilaita sotaministeri Pong.
”Ping, Pang ja Pong eivät ole vain kolme koomista hahmoa, vaan heillä on todellista valtaa. Heidän kauttaan koko kansa järjestyy kolmeen ryhmään. Se tekee Turandotin yhteiskunnasta samaan aikaan hyvin järjestäytyneen ja absurdin”, Lappalainen jatkaa.
Modern hanfu lähtökohtana puvuille
Pukusuunnittelussa Lappalainen on ammentanut Kiinassa viime vuosina vaikuttaneesta modern hanfu -ilmiöstä, jossa perinteisen kiinalaisen pukeutumisen muotokieltä tulkitaan nykyajan vaatteissa. Etenkin nuoret kiinalaiset haluavat näyttää ylpeyttä omasta kulttuuriperinnöstään.
Kuoro (työläiset), pukuluonnos, Tinde Lappalalainen. Kuva: Tampereen Ooppera 2027
”Emme yritä tehdä esiintyjistä aasialaisen näköisiä. Kiina ilmenee teoksen muodoissa, materiaaleissa ja symboleissa. Turandotia tehdessä orientalismia ei voi täysin väistää; koko teos rakentuu länsimaisen säveltäjän fantasialle Kiinasta. Minusta kiinnostavampaa on tiedostaa asia ja tehdä siitä oma, avoimesti teatraalinen maailmansa” Lappalainen kertoo.
Väreillä on puvustuksessa tarkkaan mietityt tehtävänsä. Kansaa hallitsee sininen, kun taas vallan ja eliitin maailmassa toistuu kulta. Kultaa nähdään Turandotin, keisarin, mandariinin, hovineitojen ja pyövelin sekä lapsikuoron puvuissa. Myös kiinalaisen kuvaston myyttiset eläimet kulkevat mukana suunnittelussa.
”Turandotin symboli on feenikslintu ja keisarin lohikäärme. Ne ovat vahvoja, välittömästi tunnistettavia kuvia, mutta samalla ne sopivat tuotannon satumaiseen ja liioiteltuun maailmaan. Kaiken ei tarvitse olla realistista. Tämä on julma satu, ja sen pitää myös näyttää sadulta”, Lappalainen tuumaa.
Mahtipontinen musiikki
Turandot yhdistää suuret tunteet, dramaattisen tarinan ja mahtipontisen musiikin, ja se muistetaan erityisesti maailmankuulusta Nessun dorma -tenoriaariasta. Tampereen Oopperaan uuden tulkinnan klassikko-oopperasta ohjaa Anna Kelo, jolle vierailuohjaus Tampereella on ensimmäinen laatuaan.
Oopperan musiikin tulkitsee Tampere Filharmonia, jota johtaa italialainen kapellimestari Pietro Rizzo. Rizzo on johtanut Tampereen Oopperassa aiemmin Carmenin vuonna 2003. Tampereen Oopperan kuoroa valmentaa Heikki Liimola ja lapsikuoroa yhteistyössä Pirkanpoikien kanssa Jouni Rissanen.
Turandotin roolin laulaa ukrainalainen tähtisopraano Oksana Kramareva. Useissa kansainvälisissä laulukilpailuissa palkittu spintosopraano on kuulunut Ukrainan kansallisoopperan solistikuntaan vuodesta 2005. Euroopan keskeisten oopperalavojen lisäksi Kramareva on mittavalla urallaan esiintynyt mm. Kanadassa, Japanissa ja Meksikossa. Turandot kuuluu Kramarevan keskeiseen ohjelmistoon, ja hän on tulkinnut vaativan roolin viimeisimpänä alkuvuodesta 2026 Düsseldorfin Deutsche Oper am Rheinissä.
Calafin roolin laulaa armenialainen tenori Arsen Soghomonyan, joka on esiintynyt urallaan mm. Wienin ja Baijerin valtionoopperoissa, Metropolitan-oopperassa sekä Berliinin filharmonikkojen solistina. Syksyllä 2025 Soghomonyan esiintyi Lontoon Covent Gardenissa Calafin roolissa, ja keväällä 2027 hän laulaa roolin Los Angelesin oopperassa.
Muissa solistitehtävissä esiintyvät kotimaisen oopperakentän arvostetuimmat laulajat, kuten sopraano Tuuli Takala (Liù), basso Timo Riihonen (Timur), baritoni Ville Rusanen (Ping) sekä tenorit Tuomas Miettola (Pang) ja Jussi Miilunpalo (Altoum).
Puccini: Turandot
Rooleissa
Turandot, kiinalainen prinsessa (sopraano) Oksana Kramareva
Calaf, tuntematon prinssi, Timurin poika (tenori) Arsen Soghomonyan
Liù, nuori orjatar (sopraano) Tuuli Takala
Timur, vallasta syösty tataarikuningas (basso) Timo Riihonen
Ping, työministeri (baritoni) Ville Rusanen
Pang, virkaministeri (tenori) Tuomas Miettola
Pong, sotaministeri (tenori) N.N.
Altoum, Kiinan keisari (tenori) Jussi Miilunpalo
Tekijät
Musiikinjohto Pietro Rizzo
Ohjaus Anna Kelo
Lavastus- ja pukusuunnittelu Tinde Lappalainen
Valo- ja videosuunnittelu Thomas Hase
Kuorokapellimestarit Heikki Liimola ja Jouni Rissanen
Tampere Filharmonia
Tampereen Oopperan kuoro
Tampereen Oopperan lapsikuoro, yhteistyössä Pirkanpojat
Tuotanto: Tampere-talo, yhteistyössä Tampere Filharmonia
7.2.–13.3.2027
Iso sali, Tampere-talo
Esitykset
La 27.2.2027 (ensi-ilta)
Ke 3.3.2027
La 6.3.2027 k
Ti 9.3.2027
To 11.3.2027
La 13.3.2027
