Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja, Monika Fagerholmin teos Eristystila / Kapinoivia naisia (Teos 2025) oli painetun kotimaisen listan kärjessä. Kirjojen joulukuun myyntilistoilla näkyi myös muita Finlandia-voittajia ja -ehdokkaita sekä dekkareita.
Finlandia-voittajia kirjalistoilla
Finlandia-voittajat kiinnostivat joulukuussa laajasti. Kun tarkastellaan tietokirjojen kaikkia formaatteja, on tietokirjavoittaja Paavo Teittisen Pitkä vuoro - Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus 2025) ensimmäisellä sijalla. Teos löytyy myös painettujen tietokirjojen listalta.
Eristystila / Kapinoivia naisia on painetun kotimaisen kirjallisuuden myyntilistan kärjessä ja myös teoksen ruotsinkielinen versio löytyy painettujen kirjojen listalta. Lasten ja nuorten Finlandia-voittaja, Tomi Kontion Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän (Teos 2025) nousi lasten ja nuorten painetun kirjallisuuden toiselle sijalle.
Dekkareita ja joulukirjoja – sekä näiden yhdistelmiä
Kirjojen myyntilistoille nousi joulukuussa jo totuttuun tapaan lukuisia dekkareita. Satu Rämön suositun Hildur-sarjan tuorein teos Tinna (WSOY 2025) on kaikki formaatit huomioivan myyntilistan kärjessä ja pitää toista sijaa painetun kotimaisen kirjallisuuden listalla. Myös kirjasarjan muita teoksia löytyy joulukuun kirjalistoilta.
Rämön dekkarit eivät ole ainoita, jotka joulukuussa kiinnostivat. Muun muassa Max Seeckin Petetty (Tammi 2025) nousi sekä painettujen kotimaisten kirjojen listalle että äänikirjalistalle ja myös Christian Rönnbackan ja Mika Ilménin Jabi (Bazar 2025) löytyy useammalta listalta.
Dekkareiden ja Finlandia-voittajien lisäksi kirjamyynnissä näkyi vahvasti myös joulusesonki. Pikkupappilan joulu (Otava 2025), Vielä yksi joulu yhdessä (SAGA Egmont 2025) ja Hurjan hauska joulukirja (Otava 2025) ovat vain muutamia esimerkkejä joulukuun kirjalistoille nousseista sesonkiin sopivista teoksista. Ainoastaan äänikirjana ilmestynyt Hautalehdon Pukkeja kuin Pasilassa yhdistää joulusesongin ja jännityskirjallisuuden.
”Joulukirjojen näkyminen myyntilistoilla on vahva osoitus siitä, että kirjat pitävät pintansa tunnelman luomisessa ja ovat edelleen vahva osa suomalaista kulttuuria ja vuosikelloa”, painottaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Mitä Suomi lukee -tilastot perustuvat kirjakauppojen myyntilukuihin kivijalka- ja verkkokaupoissa, lukuaikapalveluiden kuunnelluimpiin ja luetuimpiin kirjoihin sekä Lehtipisteen ja markettien myyntiin.
Tilastot kokoaa Kirjakauppaliitto ja niistä viestitään Instagramissa @mitasuomilukee -tilillä ja Facebookissa Mitä Suomi lukee -sivulla.
Tutustu kaikkiin tilastoihin ja kirjalistoihin: https://kirjakauppaliitto.fi/mita-suomi-lukee/
