Mediamuseo Rupriikki esittelee viestinnän historiaa aina kirjoitustaidon kehittymisestä tekniikan uusimpiin saavutuksiin saakka. Mielenkiintoisen museosta tekee se erityispiirre, että näyttelyt on jaettu kolmeen osaan.
Mustaa valkoisella -nimisessä näyttelyssä käsitellään sanomalehden historiaa. Uusi Jokapäiväinen mediamme -näyttely antaa perusteellisen esityksen median tekniikasta sekä välitetyistä viesteistä. Verkon punontaa on taas näyttely, jossa keskiössä on langaton viestintä ja verkottuminen.
Kirjoituskone. Kuva: Reetta Tervakangas.
Näyttely Mustaa valkoisella antaa vierailijalleen kokonaisvaltaisen kuvauksen printtimedian historiasta. Runsaan tietomäärän lisäksi näyttely on jo itse miljöönä mielenkiintoisen näköinen. Yksi näyttelyssä esillä olevista erikoisuuksista on vuodelta 1909 peräisin oleva rotaatiokone. Aikanaan kirjapainon mullistaneella rotaatiokoneella on merkittävä osa massaviestinnän kehityksessä ja Mediamuseossa esillä oleva yksilö kuuluu Suomen ensimmäisiin rotaatiokoneisiin. Näyttelyssä pääsee myös kokeilemaan sanomalehtityötä monella tavalla. Kävijä voi esimerkiksi kirjoittaa lehtijutun 1920-luvun välineillä.
Kirjoituskone. Kuva: Reetta Tervakangas.
Verkon punontaa -näyttely esittelee monipuolisesti langattoman viestinnän historiaa. Näyttelyssä käydään läpi internetin historia, kuitenkin muistuttaen, että jo paljon ennen internetiä on ollut rajoja ylittävää viestintää. Mediamuseon näyttely lähteekin liikkeelle jo 1830-luvun lennättimistä. Lisäksi sosiaalista mediaa käsitellään alkaen varhaisista värssyvihkoista, jotka ovat verrannollisia nykypäivän facebookille ja twitterille. Lisäksi esitellään langattoman viestinnän aikaansaamia muutoksia työkulttuurissa ja sen vaikutuksia videopelimaailmaan.
Jokapäivinen mediamme -näyttely. Kuva: Jari Kuusenaho.
Tällä hetkellä päänäyttelynä on Jokapäiväinen mediamme, joka käsittelee mediaa laajasti ilmiönä. Näyttelyssä esitellään mennyttä mediaa ja nykypäivän viimeisintä tekniikkaa. Julkinen puhe, varhainen radio ja tv sekä tämän hetken tosi-tv ovat tarkastelun kohteena. Näyttelyssä on edustettuna myös urheilumedia, jota suomalaiset kuluttavat hyvin paljon. Suomessa urheilumedialla voi nähdä olleen iso merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa ja siksi sillä on merkittävä rooli suomalaisessa viestinnässä.
Myös matkapuhelinten maailma on näyttelyssä esiteltynä, ja nähtävillä on lisäksi historiallisia viestintävälineitä kuten painokone ja mutoskooppi.
Tamvision studion lego-pienoismalli. Kuva: Jari Kuusenaho.
Tampereen Mediamuseo on kuin lehti, sitä voi joko lukea tarkasti tai vain selailla. Siitä voi vain katsoa kuvat ja lukea kuvatekstit sekä mielenkiintoiset ingressit. Museossa on paljon kokeiltavaa ja tekemistä. Vierailija voi muun muassa kehittää valokuvia pimiössä, pelata 80-luvun videopelejä ja kokeilla sähkötyschattia sekä stereoskooppia.
Museossa on myös lankapuhelin, mikä uudelle sukupolvelle voi jo itsessään olla nähtävyys. Tällä puhelimella perheen pienimmät voivatkin soittaa Ransu Karvakuonolle. Lisäksi nähtävillä on sosiaalisen median ammattilaisten ja harrastajien haastatteluja.
Mediamuseo on myös kompaktin kokoinen. Vaikka se ei ole kooltaan kaikkein suurimpia museoita sen näyttelyt ovat sisällöllisesti laajoja ja sen historiakatsaukset kattavat pitkiä aikavälejä.
Jokapäivinen mediamme -näyttely. Kuva: Jari Kuusenaho.
Kirjoituskone. Kuva: Reetta Tervakangas.
Mediamuseossa on esillä monenlaisia esineitä. Kuva: Marika Tamminen.
Väinö Linnan aukio 13, Tampere
http://rupriikki.tampere.fi/
