Hyppää pääsisältöön
Marja Jähi-Salo / 04.07.2019

Matti Salminen, Lilli Paasikivi ja Mari Palo - Matti ja tytöt – toivat hyvää mieltä Kaakon Kamarimusiikin iltakonsertissa

Tunnettu bassolaulaja, kuningasbassoksi mainittu Matti Salminen lupautui mukaan Kansallisoopperan johtajan Lilli Paasikiven ehdotukseen esittää jotakin klassisen musiikin ulkopuolelta, jos kolme ehtoa täyttyisivät.  Musiikin piti on stressitöntä, keväistä ja korkeatasoista.  Mukaan tuli kolmanneksi sopraano Mari Palo.  Jokaisella oli taustaa kevyestä musiikista ja Matti Salminen on jopa aloittanut laulajanuransa tangolaulajana taiteilijanimellä Esa Pasa.

 

Matti ja tytöt –konsertti keräsi Virolahden kirkon täyteen Kaakon Kamarimusiikin toisen päivän iltanakeskiviikkona 3.7.  Matti Salminen kertoi, että konsertin tavoitteena oli saada yleisö hyvälle tuulelle ja niin varmasti kävikin. Ohjelmistoa valittiin yhdessä.  Mari Palo kuvasi illan ohjelman olevan kuin kesäkeitto parhaimmillaan,  sisältää erilaisia ainesosia.  Lilli Paasikivi oli innostunut, on mukava laulaa yhdessä, kolmiäänisesti ja mietinnässä on jo kiertue.

 

Kuvassa on vasemmalla Lilli Paasikivi ja hänellä on tummat hiukset ja musta housuasu.  Vieressä on Matti Salminen valkoisessa takissa ja mustissa housuissa.  Oikealla on Mari Palo kukallisessa mekossa, joka on puolisääreen. Hänellä on ruskeat hiukset.  Vasemmalla takana näkyvät viulisti Petteri Iivonen, Jukka Nykänen ja kontrabasisti Eero Ignatius. Etualalla näkyy yleisöä.

Lilli Paasikivi (vas.), Matti Salminen ja Mari Palo vauhdissa. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Konsertin säestäjinä olivat Petteri Iivonen viulussa, Eero Ignatius kontrabassossa ja Jukka Nykänen pianossa.  Nykänen oli tehnyt illan ohjelman sovitukset.  Ohjelma alkoi P.J. Hannikaisen Oli juhla ja juhannusillalla ja jatkui Merikannolla, Kodin kynttilöillä, Malmstenin Heilini sinisilmillä ja mukana oli Helismaata, Rauli Badding Somerjokea jne.  Esittäjät vaihtelivat eri kokoonpanoissa ja yhdessä sekä soolo-osuuksilla.  Matti Salmiselle kuuluivat itseoikeutetusti Jori Malmstenin Ilta Skanssissa ja Unto Monosen Satumaa.
 
Ohjelmisto pulppusi juohevana nauhana ja siitä on vaikea erottaa jotakin painotettua kohokohtaa. Jokainen varmasti löysi tuttua ja omalle kohdalle osuvaa, koskettavaakin. Lauluosuuksien välissä oli Sibeliuksen sarjasta neljä kappaletta viululle ja pianolle nr. 1 Impromptu ja n.2 Romanssi ja Merikannon Kesäillan valssi, jonka esittäjä, pianisti Jukka Nykänen oli mainiosti sovittanut.  

Äärimmäisiä uusia tulkintoja ei oltu lähdetty hakemaan vaan oli pitäydytty sopivasti kappaleiden alkuperäisessä hengessä.  Mielenkiintoista kevennystä ja särmää iskelmälliseen suuntaan oli tuotu mm. Lilli Paasikiven tulkitsemaan Otto Palmgrenin Heijastukseen, jota yleensä esitetään klassisella vakavuudella.

 

Kuvassa on Matti Salminen valkoisessa takissa ja mustissa housuissa laulamassa Virolahden kirkossa.  Hänella on kädet levitettynä ja edessä on musta nuottiteline.

Matti Salminen ja Satumaa. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 
Konserttia varten koottu kolmen soittajan orkesteri sai aikaan vaikutelman suorastaan suuremmasta kokoonpanosta ja toimi hyvin yhteen laulajien kanssa.  Esiintyjät selkeästi nauttivat esittämästään musiikista ja niin myös yleisö.  Hyvää mieltä ja kesäkeittoa riitti varmasti kotiin asti vietäväksi.  Konsertti oli esitetty viikkoa aikaisemmin Kiskon Sydänkesän sävelissä edellisenä perjantaina 28.6. Uudeksi kiertuekohteeksi voisi suositella vaikka Seinäjoen Tangomarkkinoita…

Keskiviikon 3.7. päiväkonsertti oli Virolahden Harjun Hovin yli 200-vuotiaassa uusklassista tyyliä edustavassa päärakennuksessa.  Musiikin kuplivassa kimaran loivat Petteri Iivonen (viulu), Liisa Malmivaara (piano) ja Lauri Kankkunen (sello).  Tunnelmallisessa salissa kuultiin aluksi Claude Debussyn Sonaatti viululle ja pianolle ja Ludwig van Beethovenin Taikahuilu-variaatiot (Bei Männer welche Liebe fühlen).

 

Kuvassa on Liisa Malmivaara soittamassa pianoa ja hänen kasvonsa näkyvät ruskearuudullisen pianon nuottitelineen takaa.  Piano on vanha.  Malmivaaralla on vaaleat hiukset.

Liisa Malmivaara. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Kamarimusiikin tämän vuotista Luonnon lumoa -teemaa loihti esiin Liisa Malmivaara soittamalla Sibeliuksen Puusarjan.  Sarjasta tutuin on tummasävyinen Kuusi, mutta nyt päästiin kuulemaan myös muut osat.  Toisen osan Yksinäisen hongan on arveltu kuvaavan säveltäjän omaa persoonaa.  Syntyaikanaan vuonna 1914 kappaletta kuvattiin myös lujana seisovan Suomen vertauskuvaksi.

Paul Ben-Haimin Sooloviulusonaatti op. 44 oli sävyltään mielenkiintoinen idän vaikutteineen.  Saksalaissyntyinen säveltäjä pakeni synnyinmaastaan toisen maailmansodan melskeestä Palestiinaan ja toimi mm. Jerusalemin musiikkiakatemian johdossa vuosina 1949-54.  Sooloviulusonaatti on sävelletty viulistilegenda Yehudi Menuhinille vuonna 1951.  Vaikutteita siihen säveltäjä sai mm. J.S Bachin sooloviulusonaateista ja viulupartitoista.  

Petteri Iivosen tulkinta oli eläytyvää hyvin herkkien ja vahvojen latausten vaihdellessa. Taustaksi Iivonen kertoi teoksella olevan erityinen henkilökohtainen merkitys.  Asuessaan Israelissa ja juuri ryhtyessään soittamaan sonaattia alkoi lähistöllä hyökkäys ja sireenit ulvomaan.

Konsertti päättyi raisuun Igor Frolovin Konserttifantasiaan Gershwinin oopperasta Porgy & Bess, jossa tunnelman loivat Petteri Iivonen ja Liisa Malmivaara.

Harjun Hovissa kuultiin iltapäivällä myös nuorten mestarikurssilaisten päätöskonsertti, jossa viulun, sellon ja fagotin oppilaat esiintyivät.