Kuva: Pekka Lähteenmäki
Laura Kolbe lähestyy uutuusteoksessaan Unelmien jälkeen 1960-lukua historioitsijana ja vuosikymmenen itse eläneenä esikaupunkilaisperheen lapsena. Uudistushakuinen ja moniarvoinen vuosikymmen muutti Suomea ja maailmaa. Suurten kehityslinjojen rinnalla Kolben omakohtaiset muistot tavoittavat aikakauden elämänpiirin: koulun, elokuvat ja television, musiikin, kodin esineet, sodan jäljet ja Urho Kekkosen väkevän hahmon.
Perinteinen elämäntapa antoi 1960-luvulla tilaa modernille arjelle, kun uudet ajatukset haastoivat aiempia käsityksiä. Nuoret siirtyivät maaseudulta kaupunkeihin, ja työ ja vapaa-aika alkoivat erottua uudella tavoin. Kolbe kuvaa, kuinka yhteiskunnassa luotettiin tiedon, suunnittelun ja koulutuksen voimaan. Myös myöhempinä vuosikymmeninä kukkaan puhjenneen materialismin siemen on 1960-luvun perua, kun kodit alkoivat hiljalleen täyttyä tavaralla ja esiin nousi, osin ajan nuorisokulttuurin myötä, uudenlainen kuluttajan rooli. Tapakulttuuri muuttui vauhdilla – naisetkin alkoivat päästä ilman herraseuraa ravintolaan!
Murroksista ja monista yhteiskunnallisista ja kulttuurista muutoksista huolimatta 1960-luku on Kolbelle vahvasti myös jatkuvuuksien ja tradition vuosikymmen. Perinnevoimat pitivät muutosten keskellä Suomessa pintansa, paljon enemmän kuin jälkeenpäin on tavattu huomata. Murros ja jatkuvuus vaikuttivat rinnan, ja modernisoitumisen paineessa esiin nousseet aatteelliset ja kulttuuriset jännitteet eivät estäneet moniarvoisuutta. Suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle tällä oli oleellinen merkitys.
Laura Kolbe kirjoittaa:
”Kun radikalismi lopulta otti vuosikymmenen lopulla hetkellisen selkävoiton, tuli voittajien tehtäväksi kirjoittaa omaa historiaa omasta näkökulmastaan. Se siirsi marginaaliin vaihtoehtoiset tarinat, ja siellä ne ovat pysyneet näihin päiviin saakka.” – – ”Jännitteiden paine purkautui voimalla vuonna 1968, ja sen symboliksi nousi jo tapahtumahetkellä Vanhan valtaus. Vaikka valtaus lopulta oli rauhanomainen ja kilttikin, olen sijoittanut sen uuden ajan alkupisteeksi. 1960-luvun täyteläinen moniarvoisuus alkoi jo valtauksen aikana hiipua ja heti sen jälkeen kanavoitua poliittiseen vasemmistoon. Aikaa myöten, seuraavan vuosikymmen alkuun mennessä, dominoi aatteellinen, puhdasoppinen äärivasemmistolainen yksituumaisuus. Se oli 1960-luvun loppupiste.”
Laura Kolbe on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori emerita. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia historian ja kulttuurin aihepiireistä.
Laura Kolbe: Unelmien jälkeen – 1960-luku, toiveet ja todellisuus, Art House
