Toista kertaa Joensuussa 4.-6.8.2016 pidettävässä valtakunnallisessa kuoro- ja kulttuurifestivaalissa on mukana kotimaisten esiintyjien lisäksi vieraita Udmurtiasta ja Venäjän Karjalasta.
Yhteislaulutilaisuuksilla on merkillinen yhteisöllisyyttä ja yhteyttä luova vaikutus. Laulun voima yhdistää ihmisiä helpoimmin ja nopeimmin kulttuuritaustasta riippumatta. Tästä on saatu paljon tuoreita tutkimustuloksia. Jo muutaman tahdin jälkeen laulajien sydämet synkronoituvat toisiinsa.
Laulujuhlat Joensuussa vuonna 2013. Kuva: Laula kanssain
Yhdessä laulava kuoro hengittää sisään ja ulos samaan tahtiin. Joensuun kolme päivää kestävä Laula kanssain – juhla on kesän suurimpia yhdessä laulamisen tilaisuuksia.
Mainiona ja kansainvälisesti tunnettuna esimerkkinä hyvästä ikäihmisten itsetunnosta ovat Udmurtian "Buranovon mummot". He voittivat toisen sijan Euroviisufinaalissa vuonna 2012. Yhä ikivetreät mummot esiintyvät perjantaina 5.8. Joensuun Areenalla ja lauantaina 6.8. alkavassa päätapahtumassa Joensuun Laulurinteellä.
Buranovskin babuskit. Kuva: Iisalmen Sanomat
6.8. lauantaina klo 11.00 Joensuun Laulurinteellä alkaa Laula kanssain -päätapahtuma, jossa esiintyvät Buranovskin babuskit, duo KultaSirkut säestäjänä Mika Tarkkonen, Joensuun puhallinorkesteri ja Joensuun EL senioritanssikerho.
6.8. lauantai jatkuu kuorollisella pääjuhlalla. Juhlan säveltarjotin on runsas. Laulujen- ja muistojen matkaa tehdään Kulkurin kanteleesta, Evakon lauluun ja Täällä Pohjantähden alla laulusta päästään Lauantain toivuttuihin, Kesäillan valssiin, Suureen Onneen ja Hetekaan. Iltatuulen viestin kautta Hymyhuuliin ja Syystunnelmiin. Laulumatka päätyy Eronhetki- ja Mun sydämeni tänne jää lauluihin. Pääjuhla päätyy Maamme lauluun.
4.8. torstaina ja 5.8. perjantaina Joensuun torilla ja laulupuistossa soivat kuoro-, marssi -ja maakuntien laulut. Joensuun ev.lut. kirkossa lauletaan raikkaimmat toivevirret ja kuullaan Karjalaisen kansan messu.
5.8. perjantaina Kuplettiklubilla Pakkahuoneella esiintyvät nykyiset Esa Pakarisen ja Jaakko Tepon huumoriperinteen jatkajat. Juontaja on näyttelijä Arto Heikkilä.
5.8. perjantai-iltana Joensuun mahtavassa Areena-hallissa on Karjala laulaa ja soi iltamat. Areenalla esiintyvät mm Buranovski babuskit, kansantanssiyhtye Motora sekä Valtimon karjalankielisen leikkikoulun lapset. Illan päättävät juhlatanssit. Tanssittajina tangokuningas Kauko Sipponen ja orkesteri, Rautalankabändi Elmos sekä EL-karaokemestarit Sani Pääkkönen, Mervi Niinijärvi, Juha Hötti ja Raimo Kylmä.
Suurkuoroon voi vieläkin ilmoittautua, mikäli on harjoitellut ohjelman. Kuorojen harjoituksia on ollut ympäri maan, ja ne huipentuvat kuoroharjoitukseen 5.8. klo 16.00 ja 6.8. klo 9.00 Mukaan pääsevät myös yksittäiset laulajat.
Yhteislaulu vaikuttaa positiivisesti monella eri lailla. Musiikin tohtori Ava Nummisen tutkimusten mukaan musiikki stimuloi aivojen syviä tunnekerroksia. Niinpä lähimuistin menettänyt potilas laulaa lapsuudessaan oppimiaan lauluja täsmällisesti oikein. Englannissa saattaa lääkäri kirjoittaa masennuspotilaalle laulureseptin! Alamme uskoa, että musisointi on hoitavaa vuorovaikutusta.
Kuva: Laula kanssain
"Kukapa meistä ei olisi huomannut sitä fiilistä, joka kehittyy yhteislaulutilaisuuksissa ihmisten välille", sanoo Itä-Suomen Yliopiston musiikkikasvatuksen lehtori ja kuorokouluttaja Helena Hulmi. "Laulaessaan ihminen kokee suurta yhdessäolon tunnetta, hän on toisaalta yksi joukosta, toisaalta oma itsensä. Laulun avulla voi myös kohottaa itsetuntoaan, sillä laulun luomissa mielikuvissa ihminen voi olla kuka tahansa ja missä tahansa. Yhteislaulut antavat laulajilleen puheenaiheita ja muisteluksia", jatkaa Helena Hulmi. Yhdessä laulaminen, tapahtuipa se yhteislauluilloissa tai kuorossa, on merkittävä ”hoitomenetelmä” niin nuorille kuin varttuneille.
Laulaminen on terveellistä verenkiertoelimistölle. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kuorolaulu saa ihmiset hengittämään tavalla, joka on hyväksi sydämelle. Jo muutaman tahdin jälkeen laulajien sydämet synkronoituivat toisiinsa. "Yhdessä laulava kuoro hengittää sisään ja ulos samaan tahtiin. Tämä puolestaan vaikuttaa sydämen toimintaan", kertoi säveltäjä Rickard Åström, joka osallistui tutkimukseen.
Laulut ovat luonteva tie muistoihin, sillä jokaisella meillä on laulu. Lauluissa voi käsitellä ja sanoa senkin, mitä ei muutoin uskalla. Laulu mahdollistaa kaikkien tunteiden kokemisen ilosta surutyön tekemiseen.
Laulut voivat myös jäädä ”soimaan päähän”, jolla voi olla hoitava merkitys. Joissakin tilanteissa jokin laulu voi aktivoitua mielessä ja toimia rohkaisten, lohduttaen tai inspiroiden. Laulujen avulla voi myös saada kokemuksen, että oma, henkilökohtainen problematiikka on jaettua ja universaalia. Jakamisen kokemus voi toimia terapeuttisesti, pohtii aiheeseen ja tutkimuksiin perehtynyt Helena Hulmi.
Tietoa löytyy netistä: www.laulakanssain.fi.
