“Rakennustemme ei tulisi vain täyttää muutamaa kauneusnormia, vaan niiden sijoittumisen maisemaan tulisi olla luonnollinen ja ääriviivoja korostava.” Alvar Aalto 1925
Luonnos Shirazin taidemuseosta terassointeineen (1969-70), Iran. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.
Suomalainen arkkitehti, Alvar Aalto (1898–1976) lähestyi maisemaa topografian näkökulmasta ja kiinnitti erityistä huomiota ympäristöön jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Aallon arkkitehtuurille oli ominaista, että ulkotila jatkui osana sisätilaa ja sulautui näin osaksi arkkitehtuuria.
Niavaran-kulttuurikeskuksessa, Teheranissa avautuva näyttely esittelee niitä Aallon käyttämiä keinoja, joilla rakennus sijoitetaan osaksi maisemaa. Erityisesti on huomioitu Shirazin taidemuseosuunnitelma, jonka Aalto luonnosteli 1969–70 Shirazin kaupungin pohjoispuolella olevalle kukkulalle Zagros-vuoren juurelle Iranissa vierailunsa jälkeen. Näyttely nostaa esiin sen, kuinka arkkitehtuuri sijoittuu maiseman silhuettiin ja painottaa materiaalien, kallioperän, kasvillisuuden ja vesielementtien käyttöä, jotka Aalto omalla uniikilla tavallaan taisi.
Näyttely rakentaa sillan Alvar Aallon maisema-ajattelun ja toteutumattomaksi jääneen Shirazin taidemuseon keskeisten arkkitehtonisten teemojen välille. Näyttelyssä on esillä noin 40 arkistovalokuvaa Alvar Aalto -säätiön kokoelmista ja sen on kuratoinut FM, taidehistorioitsija Teija Isohauta Suomesta.
”Aalto korosti ympäröivän maiseman ja kasvillisuuden luonnollisuutta, sitä että rakennus sai rauhassa vanheta – tulla osaksi luontoa”, kertoo näyttelyn kuraattori Teija Isohauta. ”Aalto hyödynsi arkkitehtuurissaan runsaasti myös vesiaiheita, mikä poikkeaa suomalaisesta arkkitehtuuriperinteestä. Kaikessa kansainvälisyydessään Aalto oli ”metsän poika”, joka ymmärsi veden mukanaan tuoman äänimaailman ja sen, että soliseva vesi tuo urbaaniin ympäristöön elävän elementin”, Isohauta kertoo.
Alvar Aalto (1898-1976) arkkitehtitoimistossaan 1960-luvulla. Kuva Alvar Aalto -säätiö.
Suomen suurlähettiläs Iranissa, Keijo Norvanto kertoo, että ”Aalto on hyvin arvostettu iranilaisten keskuudessa, mutta Aallon ajatukset suunnittelutyön taustalla ja perehtyneisyys maisema-arkkitehtuuriin ovat vähemmän tunnettua. Iranissa - maassa, jossa rakennetaan vimmatusti, alan tekijät tuovat esille hyvin samankaltaisia näkemyksiä rakennusten suunnittelussa luontosuhteen ja ympäristön huomioinnissa. Odotamme näyttelyyn etenkin nuoria opiskelijoita ja uraansa aloittelevia arkkitehteja, taiteilijoita ja suunnittelijoita. Sisällöltään tasokas näyttely herättää kiinnostusta iranilaisten ja suomalaisten osaajien yhteistyölle. Näyttelyn oheisohjelmana järjestämme myös Aalto-dokumenttielokuvan näytöksiä Teheranissa Argo Factory -taidegalleriassa. Kun Aalto vieraili aikoinaan Iranissa, häntä pyydettiin Shirazin taidemuseon lisäksi suunnittelemaan Teheranin pääkirjasto. Kumpikaan hanke ei edennyt silloin, mutta Aalto inspiroi alan tekijöitä yhä tänäkin päivänä”.
Näyttely järjestetään yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Suomen Teheranin-suurlähetystön ja Niavaran-kulttuurikeskuksen kesken.
