Ville Valo. Kuva: Juha Mustonen
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on myöntänyt kaikkiaan kymmenelle taiteilijalle ja toimijalle kulttuurin Suomi-palkinnot, joista yksi myönnettiin kunniakirjan muodossa.
Palkinnon saivat galleristi Ilona Anhava, Espoon teatteri, jazzmuusikko, säveltäjä, pedagogi ja tuottaja Jussi Fredriksson, suomentaja Katriina Huttunen, Ilmajoen musiikkijuhlat, kirjailija Tommi Kinnunen, Saimaan Teatteri, kuvanveistäjä Noora Schroderus, tanssitaiteilija ja koreografi Pirjo Yli-Maunula ja laulaja ja lauluntekijä Ville Valo.
Kunniakirjaa lukuun ottamatta Suomi-palkinnot ovat suuruudeltaan 12 660 euroa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 lähtien. Palkinnosta päättää tiede- ja kulttuuriministeri.
− Kaikille tänä vuonna Suomi-palkinnolla palkittaville taiteen ja kulttuurin tekijöille ja mahdollistajille on tunnusomaista pitkäjänteinen työ, tinkimättömyys omaan osaamiseensa ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. He luovat ja tuovat taidetta ja kulttuuria lähelle ihmistä. Osa tukee muita kulttuurin ammattilaisia ja osa loistaa jopa merkittävimmillä kansainvälisillä areenoilla, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.
Palkintoperustelut
Ilona Anhava
Ilona Anhava on tinkimätön ammattigalleristi. Hän on taiteen välittäjänä ja galleristina edistänyt ja tukenut pitkäjänteisesti useiden taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia sekä tehnyt uraauurtavaa työtä suomalaisen kuvataiteen kansainvälistämisen parissa. Anhava on luonut kaupallisesti menestyneen gallerian, jonka toimintamalli on taloudellisesti kestävä myös taiteilijoiden näkökulmasta.
Anhava on vahvistanut merkittävästi taiteen keräämiseen ja tukemiseen liittyvää kulttuuria tuomalla taiteilijat, teokset ja ostajat yhteen sekä myymällä suomalaisiin koteihin korkeatasoista taidetta vuosikymmenten ajan. Hän on toiminut tärkeänä taustavaikuttajana niin museomaailmassa kuin taiteen edistämiseen liittyvissä järjestöissä. Osana toimintaansa taiteen välittäjänä Anhava on tukenut taidejournalistista työtä sekä edistänyt moniäänistä taidepuhetta pohjoismaisella taidekentällä aktiivisesti 1990-luvun alusta alkaen.
Espoon teatteri (kunniamaininta)
Espoon teatteri on ollut edelläkävijä kunnianhimoisen ja monimuotoisen kansainvälisen ohjelmiston tuottajana. Teatteri tarjoaa yleisölle esityksiä, jotka ylittävät kieli- ja kulttuurirajoja. Useimmat esityksistä tekstitetään suomeksi ja englanniksi sekä valikoidusti muilla kielillä, mikä tekee teatterista poikkeuksellisen tärkeän toimijan saavutettavan ja inklusiivisen taiteen edistäjänä.
Espoon teatteri tuo kotimaisen ohjelmistonsa lisäksi Suomeen korkeatasoisia kansainvälisiä tuotantoja, jotka haastavat katsojan ja rikastuttavat suomalaista kulttuurielämää. Ensemble on vaihtuva ja monimuotoiset vierailut mahdollistavat taiteellisesti kiinnostavan ohjelmiston. Teatteri toimii sillanrakentajana eri kulttuurien välillä, mutta samalla myös rikkoo rajoja ja tabuja. Teatteri ansaitsee tunnustusta rohkeudesta toimia tavalla, joka edistää vuoropuhelua ja tekee tilaa erilaisille näkökulmille.
Jussi Fredriksson
Jussi Fredriksson on jazzmuusikko, säveltäjä, pedagogi ja tuottaja, joka työskentelee rohkeasti ja ennakkoluulottomasti suomalaisen rytmimusiikin edistämiseksi. Fredriksson on paitsi arvostettu muusikko myös tulisielu jazzmusiikin saavutettavuutta ja tunnettuutta edistävän Jazz City Turku -tuotantoalustan takana.
Jazz City Turku tuottaa uutta luovia jazzmusiikin konsepteja vahvistaen Turun ja Saaristomeren alueen mainetta kansainvälisesti kiinnostavana ja elinvoimaisena kulttuurikohteena.
Fredrikssonin sinnikäs ja laajamittainen työ jazzmusiikin kehittämiseksi rikastuttaa suomalaista rytmimusiikin kenttää ja parantaa kotimaisen jazzalan toimintaedellytyksiä.
Katriina Huttunen
Suomentaja Katriina Huttunen on tuonut suomalaisten lukijoiden ulottuville pohjoismaista nykykirjallisuutta jo vuosien ajan sävykkäinä, kiitettyinä suomennoksina. Vaikka jaamme saman kulttuurisen alueen läheinen, ei suomennoksia pohjoismaisista kielistä ole ollut tarpeeksi. Huttunen on noussut paikkaamaan tätä aukkoa käännöskirjallisuudessamme ja suomentanut niin dekkareita kuin historiallisia romaanejakin pieteetillä ja taidolla aina Anne Holtista Kjell Westöhön ja Tove Ditlevsenistä Karl Ove Knausgårdiin.
Katriina Huttunen on johdattanut suomalaiset lukijat ilmiömäisellä tavalla norjalaisen Nobel-kirjailijan Jon Fossen omaleimaiseen maailmaan. Tänä vuonna julkaistiin Fossen toinen suomennos Septologia I-II (WSOY, 2025). Fossen vailla pisteitä kirjoitetussa tekstissä ilmaistut ajatukset assosioituvat yhteen kuin vuolas virta, jonka suomennoksessa ei kompuroida, vaan Huttusen suomentama teksti tempaa lukijan mukaansa.
Ilmajoen musiikkijuhlat
Ilmajoen musiikkijuhlat on 50 vuoden ajan ylläpitänyt kotimaista oopperakulttuuria. Tapahtuma on tilannut olemassaolonsa aikana peräti 15 kotimaista oopperakantaesitystä. Ulkoilmassa, Kyrönjoen rannalla esitetyt oopperat ovat tehneet taidemuotoa tutuksi laajalle yleisölle ja madaltaneet kynnystä käydä oopperassa. Vuosikymmenten aikana myös monet menestyneet oopperasolistit ovat tehneet ensimmäiset merkittävät roolinsa Ilmajoella.
Pienen kunnan panostus tähän monien vierastamaan taidemuotoon on hämmästyttävää. Alueen elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisen ohella musiikkijuhlat on taidonnäyte myös talkoolaisten vahvasta sitoutuneisuudesta.
Tommi Kinnunen
Tommi Kinnunen on kirjoittanut kuusi romaania historiallisista, usein vaietuista ja vaikeistakin aiheista. Hän on nostanut erityisesti esiin naiskohtaloita. Myös viimeisimmässä romaanissaan Kaarna (WSOY, 2024) hän antaa äänen unohdetuille sodan uhreille.
Kinnusen kerronta on soljuvaa ja helpon tuntuista, vaikka aiheet ovat usein raskaita. Hänen romaaneissaan on hienovaraista, syvältä koskettavaa kauneutta; juuri ihmiskohtaloiden kuvausta voi pitää hänen erityisenä vahvuutenaan: hän on kuvannut tarkan koskettavasti niin sokeaa Helenaa Lopotissa kuin omassa maailmassaan elävää, kohtauksia saavaa Pintin hyväntahtoista Jussia. Lukijat ovat nopeasti ottaneet Kinnusen omakseen: kaikki hänen teoksensa ovat olleet niin myynti- kuin arvostelumenestyksiäkin. Tommi Kinnusen romaaneja on sovitettu näyttämölle ja käännetty yli 20 kielelle.
Saimaan teatteri
Saimaan Teatteri on nuorista näyttämötaiteen ammattilaisista koostuva teatteri, joka kiertää laivalla Saimaata esiintyen vanhoissa seurantaloissa. Saimaan teatterin nykykansanteatteri on helposti lähestyttävää, erilaisia ilmaisumuotoja yhdistävää sekä katsojan ymmärrykseen vankasti luottavaa.
Saimaan teatterin toimintatapa kiertueteatterina on erityislaatuinen, ihmisiä paikkaan sitouttava ja ilahduttava. Niukoilla resursseilla toteutetut kiertueet toteutuvat kaikkien ryhmän tekijöiden ”kädet saveen” -tyylisellä asenteella ja panostuksella ̶ taiteellista laatua kunnioittaen.
Noora Schroderus
Noora Schroderus on monialaisesti työskentelevä käsitetaiteilija. Hän hyödyntää teoksissaan kattavasti eri tekniikoita ja materiaaleja sekä tarkastelee sarkastisen ja leikkisän katseen kautta tarkkanäköisesti yhteiskunnan ilmiöitä ja valtarakenteita. Hänen kekseliäissä teoksissaan omintakeinen huumori yhdistyy tunnistettaviin kulttuurisiin ilmiöihin tavalla, joka yllättää katsojan aina.
Schroderus on sekä taiteilijana että taiteentekijöiden asioiden edistäjänä valveutunut ja aktiivinen. Hän on kanssataiteilijoiden arvostama toimija, joka on tukenut voimallisesti nuorten taiteilijoiden toimintaa. Kansainvälisen uran ohella Schroderus on edistänyt taiteilijana kuvataiteen asemaa ympäri Suomen.
Pirjo Yli-Maunula
Tanssitaiteilija, koreografi Pirjo Yli-Maunula on tehnyt mittavan uran lukuisissa eri tehtävissä esittävän taiteen kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yli-Maunulan monisyinen työ on vaikuttanut laajasti ja syvästi tanssialan kehitykseen Suomessa. Taiteellisen työnsä ohella Yli-Maunula on ollut mukana luomassa ja kehittämässä pohjoisen Suomen tanssin toimintarakenteita 1980-luvun alusta lähtien.
Pirjo Yli-Maunulan teoksissa ainutlaatuista on rikas sisällöllinen puhuttelevuus, immersiivisyys sekä eri taiteenalojen lomittuminen. Hänen tinkimätön työnsä esittävän taiteen edistämiseksi on yli 20 vuoden ajan mahdollistanut kansainvälisen tason tanssi- ja sirkusteosten tuottamisen Ouluun.
Ville Valo
Ville Valo on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista rock-muusikoista. Yli neljännesvuosisadan kestäneen uransa aikana Valo ja HIM toivat suomalaisen rockin ja metallin osaksi globaalia populaarikulttuuria. HIMin menestys avasi ovia myös muille suomalaisille yhtyeille kansainvälisillä markkinoilla.
Ville Valon HIMin kanssa kehittämä love metal -tyyli on saavuttanut kulttimaineen ja jättänyt pysyvän jäljen kansainväliseen rock-historiaan. Valo on saanut lukuisia kansainvälisiä kunnianosoituksia. Hänet on useaan otteeseen valittu yhdeksi maailman parhaista metallilaulajista ja karismaattisimmista rockin keulakuvista.
HIMin lopettamisen jälkeen Valo on jatkanut uraansa artistinimellä VV. Vuonna 2023 julkaistu Neon Noir nousi Suomen albumilistan kärkeen ja sai positiivisen vastaanoton myös kansainvälisesti. Neljä manteretta kattava, yli 150 keikkaa sisältänyt VV-kiertue päättyi vuonna 2024 Royal Albert Hallin lavalle.
