Amusa Kulttuuritori toteutti vuoden vaihteessa 2012-2013 Kunta ja Kulttuuri -kyselyn, jossa selvitettiin kuntien vuoden 2013 kulttuurin rahoitusta, uusien kulttuuritapahtumien taloudellisia mahdollisuuksia sekä kulttuurin viestintää ja markkinointia vuoteen 2012 verraten.
>> Kaikki kyselyn tulosgraafit sekä valtakunnallisesti, että maakunnittain, on ladattavissa tämän uutisen lopusta.
52,11 % kunnista ilmoitti, että käytettävissä olevan rahan määrä pysyy tänä vuonna samana, 21,13 % että määrä laskee, 23,24 % että nousua on kulujen verran ja 3,52 % ilmoitti määrän nousevan.
Kyselyyn vastasi lähes puolet Suomen kunnista eli 142 kuntaa 336 kunnasta (vuoden 2012 lopun tilanne), yhteensä 42,26 %. Väestöpohjaan suhteutettuna kyselyssä oli edustettuna 54,20 % Suomen väestöstä, eli vastaukset painottuivat suurempiin kuntiin ja kaupunkeihin.
Kunta ja kulttuuri. Osallistuneet kunnat maakunnittain.
Parhaat vastausprosentit saatiin seuraavista maakunnista: Kymenlaakson kunnista vastaukset saatiin 71 %, Etelä-Pohjanmaalta 68 %, Pohjois-Karjalasta 57 %, Etelä-Savosta 53 %, Lapista 52 % ja Pirkanmaalta 50 % prosentilta kunnista. Vähiten vastaajia oli Päijät-Hämeesta, josta vain 9 % kunnista vastasi.
Vaikka kuntien kulttuuribudjeteissa on kyse kuntatalouden suhteellisen pienestä osuudesta - määrä oli Kuntaliiton mukaan vuonna 2011 vain noin 4 % kuntien kokonaisbudjeteista - on kulttuurin rahoituksella erittäin merkittävä vaikutus kuntalaisten elämän laatuun.
Kuntien kulttuurin budjetit pysyvät suunnilleen entisen kokoisina tiukasta talousajasta huolimatta. Kulttuuritapahtumiin annettavat avustukset pysyvät samoina verrattuna vuoteen 2012 74 % kunnista; avustukset lisääntyvät lähes 13 %:ssa ja vähenevät samoin noin 13 % kunnista.
Kuitenkin jopa 18 % kunnista ilmoittaa, että kulttuuritapahtumien kokonaismäärä kunnassa lisääntyy. Koska kustannustaso joka tapauksessa nousee, voidaan olettaa, että kunnat ovat löytäneet myös ulkopuolista tapahtumarahoitusta.
Kulttuurin rahoitus eli käytettävissä olevan rahan määrä pysyy samana kuin viime vuonna 52 % kunnista, ja määrä nousee kulujen nousun verran 23 % kunnista. Tuen määrä laskee 21 %:ssa kunnista. Kun huomioidaan yleinen kulutason nousu, käytännön elämässä kunnallisen kulttuurirahoituksen ostovoima laskee vuonna 2013 edellisvuoteen verraten jopa 73 % kunnista.
Erittäin mielenkiintoinen näkökulma kunnalliseen kulttuurinrahoitukseen löytyy, kun verrataan toisiinsa kulttuurirahoituksen muutosta sekä vapaa-aika ja liikuntarahoituksen muutosta. Kun vajaa 27 % kunnista kertoo kulttuurin rahoituksen lisääntyvän merkittävästi tai edes kulujen verran, nousee vapaa-aika ja liikuntarahoitus merkittävästi tai edes kulujen verran lähes 34 % kunnista.
Ja sama suhde näkyy myös rahan määrän laskussa. Kulttuurin rahoitus laskee tai se ei seuraa kulujen nousua 73 % kunnista, kun vapaa-aika ja liikuntarahoitus laskee tai ei seuraa kulujen nousua vain 66 % kunnista.
Kunta ja kulttuuri. Rahoitusmuutos, kulttuuri vs. liikunta ja vapaa-aika.
Kaikkiaan 18 % kaikista vastanneista kunnista kertoi kulttuuritapahtumien kokonaismäärän kunnassa lisääntyvän vuonna 2013. Samalla kuitenkin jopa 36 % kunnista kertoi kokonaan uusista kulttuuritapahtumista. Tästä voidaan päätellä, että vaikka kuntien kulttuurin talous on tiukka, ollaan kuitenkin valmiita kehittymään, luopumaan jostakin vanhasta ja tuomaan tarjolle uusia kokonaisuuksia.
Edellä mainittu on varsin hyvin linjassa kysyttäessä voiko uusi kulttuuritapahtuma saada kunnan tukea. Vain 14 % kunnista ilmoitti, ettei uusia tapahtumia pystytä tukemaan ollenkaan, kun samaan aikaan lähes 15 % kunnista halusi löytää uusille tapahtumille uutta rahoitusta, minkä lisäksi 23 % kunnista oli valmis tukemaan uusia tapahtumia vanhojen kustannuksella.
Kunta ja kulttuuri. Voiko uusi kulttuuritapahtuma saada tukea?
Aivan näin positiivista kuvaa ei kulttuuripäättäjistä saa, kun kyse on alueellisesta yhteistyöstä. Vain reilu 4 % kunnista tekee usein alueellista yhteistyötä kulttuuritapahtumien tukemisessa. Toisaalta lähes kolme neljännestä kunnista on edes joskus tehnyt alueellista yhteistyötä. Niukan taloudenpidon ympäristössä tämä tulos on jopa varsin yllättävä.
Ylivoimaiset ykköset kuntien kulttuurin markkinoinnissa ovat ilmoitustila päivälehdessä ja perinteiset paperiset esitteet - molempia on vuonna 2012 ostanut 87 % kaikista kunnista.
Seuraavaksi suosittuja ovat internetin paikalliset tapahtumasivustot (72 % kunnista), alueelliset tapahtumasivustot (67 %), paikalliset kulttuurisivustot (61%) sekä alueelliset kulttuurisivustot (58%).
Kaikki edelliset verkkopalvelut oli määritelty maksuttomiksi. Paikallisuus ja maksuttomuus siis jyrää kuntien kulttuurimarkkinoinnissa ja jopa kolmannes suomalaisista kunnista ilmoittaa oman kulttuuritoimensa olevan esillä lähinnä vain omilla verkkosivuillaan!
Laajemmalle kuin paikalliselle tai alueelliselle yleisölle suunnatuista medioista vain sosiaalinen media nousee vahvemmin esille, 63% kunnista on panostanut siihen.
Maksuttomilla valtakunnallisilla kulttuurisivustoilla omaa kulttuuriaan markkinoi vain 16 % kaikista kunnista. Ja lähes sama määrä (15 %) kunnista on ostanut mainostilaa verkkopalveluista. Radiosta mainostilaa on ostanut 13 % kunnista ja televisiosta 2 % kunnista. Kulttuuritapahtumista tiedottaa valtakunnallisesti kolmannes kunnista.
Tiukka talous näkyy myös kuntien näkemyksissä markkinoinnin ja viestinnän kehittymisestä vuonna 2013.
15 % kunnista ilmoittaa kulttuurin maksullisen markkinoinnin vähenevän vuonna 2013, ja samalla jopa 46 % kunnista näkee kulttuurin maksuttoman markkinoinnin lisääntyvän.
Kunta ja kulttuuri. Kulttuurin maksuton markkinointi kunnissa.
Kuntien kulttuurin markkinoinnin suurimmat esteet ovat rahan (74 %) ja ajan (64 %) puute. Lähes neljännes eli 23,94 % kunnista totesi, että mediakenttä on liian pirstaleinen, mikä merkitsee, että kaikille asiasta kiinnostuneille ei edes voida tiedottaa! Tämä on havaittavissa myös kuntien kulttuurin näkyvyydessä mobiliipalveluiden puolella - vain 14% kunnista vie kulttuuripalvelut ja -tapahtumat näkyviin matkailijoiden suosimiin mobiilipalveluihin. 9 % kunnista koettiin tietoa omassa kunnassa tarjolla olevasta kulttuurista olevan liian vähän.
Lähes kaikki kunnat katsovat, että kulttuurin markkinointi on kunnan tehtävä, ja vain 2 % oli sitä mieltä, että markkinointi on jonkun muun tehtävä.
Selvityksen tuloksista voidaan päätellä, että suomalaisissa kunnissa tapahtuu kulttuurin alueella paljon, tekijät ovat innostuneita asiastaan ja pienenevilläkin rahoilla saadaan asioita aikaan. Kulttuurin rahoitus tuntuu kuitenkin olevan jäämässä vapaa-ajan ja liikuntarahoituksen jalkoihin.
Tarjolla olevan kulttuurin markkinointiin erityisesti ulkopaikkakuntalaisille ja matkailijoille on syytä panostaa. Kuntien kulttuurimarkkinoinnin nykytilan huomioiden voi tällä hetkellä varsin pienilläkin panostuksilla valtakunnalliseen - ja mobiili-löydettävyyteen - saada aikaan suuren eron.
Selvityksen tulokset graafeina
Selvityksen maakuntakohtaiset tulokset graafeina
Maakunnalliset graafit on tarjolla maakunnista, joista vähintään 40% kunnista vastasi kyselyyn.
