Kaakkois-Suomessa ensimmäistä kertaa järjestetty Kulttuuri tulille! -seminaari veti Luumäen kunnantalolle pitkälti yli 50 henkeä keskustelemaan kulttuuritoiminnan haasteista.
Alueellisten ja valtakunnallisten kulttuuritoiminnan haasteiden ohella päivän puheenvuoroissa ja keskusteluissa puitiin myös kulttuurin merkitystä seudullisena imago-, viihtyisyys- ja vetovoimatekijänä. Ja Kaakkois-Suomessa kun oltiin ei kasvavan matkailun tarjoamia mahdollisuuksia kulttuuritoiminnalle luonnollisestikaan voitu sivuuttaa.
Kuva: Kulttuuri tulille seminaari.
Matkailijoiden euroihin pureutui omassa puheenvuorossaan myös Luumäen kunnan sivistystoimenjohtaja Jorma Uusiheimala, nostaessaan esiin verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen tärkeyden. Hänen näkemyksensä mukaan Suomesta puuttuu maailmanlaajuisesti kiinnostavat nähtävyydet, jotka toistuvasti vetäisivät matkailijoita puoleensa.
- Nähtävyyksien ympärille pitää pystyä tuotteistamaan muita palveluita, jotka sitten vetävät ihmiset paikalle uudelleenkin. Ja paikkakunnalle eksyvä on helpompi nylkeä porukalla kuin yksin, kärjisti Uusiheimala humoristisesti.
Kulttuurin taloudesta ja kulttuurin tuottamasta arvonlisäyksestä maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla puhunut Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju avasi eri kuntien ja kaupunkien välisiä eroja kulttuuriin käytettävissä varoissa. OKM:n selvityksistä on helposti havaittavissa kulttuurin tekemisen ja rahankäytön keskittyminen maakuntakeskuksiin.
Kaikki tekeminen ei tästäkään huolimatta tapahdu vain keskuskaupungeissa. Esimerkiksi sopii juuri Luumäen kunta, joka on – poikkeuksellisesti suomalaisessa kuntakentässä - ulkoistanut oman kulttuuripalveluidensa tuotannon yrityksille. Ulkoistuksella ei Luumäellä kuitenkaan ole haettu säästöjä, vaan ennen kaikkea sen kautta on tehostettu toimintaa, nostettu toiminnan määrää ja vähennetty päällekkäisyyksiä.
Useissa seminaaripäivän puheenvuoroissa pohdittiin myös laajasti kulttuurin ja talouselämän kietoutumista toisiinsa. Varkauden kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kimmo Kainulainen esitteli kaupunkien kulttuurivetoisia uudistumisprosesseja, kun taas Valamon luostarin liiketoiminnan johtaja Veikko Halonen painotti liiketoiminnan tukevaa roolia tapahtumien ja kulttuuritoiminnan rahoittajana. Valamon luostari pyörittää usean miljoonan liikevaihdolla hotelli- ja ravintolatoimintaa sekä mm. Suomen suurinta marjaviinitilaa. Tämän toiminnan tuotoilla rahoitetaan luostarin varsinaista toimintaa.
- Business ja kulttuuri eivät missään tapauksessa pilaa toisiaan, vaan mahdollistavat toistensa jatkuvan olemassa olon. Mutta pitäkää sisältö tiukasti omissa käsissänne, kuului Halosen viesti.
Demos Helsingin tutkijan Outi Kuittinen silmissä kaupungit näyttäytyvät ennen kaikkea kulttuurin tekemisen mahdollistajan roolissa. Itse tehdyssä kulttuurissa yksittäiset ihmiset tekevät asioita yhdessä, eikä heillä usein ole edes tarvetta yhteiskunnan rahoitukselle. Näille toimintaryhmille riittää kaupungeilta ja kunnilta vain vesitankki istutusten kasteluun tai rahtikontti välineiden säilyttämiseen. Esimerkkeinä Kuittinen käytti Helsingissä elokuun lopussa järjestettyjä tee-se-itse -koulutusfestivaaleja, Ravintolapäivää sekä ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelytoimintaa.
On ehdottomasti kuitenkin syytä muistaa, että Kuittisen esimerkeissä puhutaan lähinnä puuhastelusta, ei kulttuurista elinkeinona.
Luumäen kunnan sivistystoimenjohtaja Jorma Uusiheimala.
Demos Helsinki, tutkija Outi Kuittinen.
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta, ma.pääsihteeri Petri Pietiläinen.
Valamon luostarin liiketoiminnan johtaja Veikko Halonen.
Kulttuuri tulilla seminaarin järjestänyt Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:n Virve Niiranen.
Amusa Kulttuuritori esillä Kulttuuri tulilla seminaarissa.
