Kirjailijoiden saamat tekijänpalkkiot ovat edelleen riittämättömällä tasolla, kertoo Kirjailijaliiton tekijänpalkkioselvitys 2025. Suoratoistopalvelusta äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio oli 83 % vähemmän kuin vastaavan painetun kirjan tuotto, eli keskimäärin vain 0,52 euroa teokselta. Lyriikkaa ja lastenkirjallisuutta kirjoittavien palkkiot jäävät erityisen pieniksi: vastaajien palkkio kuunnellusta teoksesta saattoi olla esimerkiksi vain 0,10–0,15 euroa. Lähes 60 % vastasi kyselyyn vuonna 2024 ilmestyneen teoksen perusteella.
”Suoratoistopalveluista kirjailijan saamat korvaukset ovat jämähtäneet liian heikolle tasolle. Tämä tulisi korjata mahdollisimman pian”, toteaa Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.
Kuva: Pixabay
Lähes 90 % vastaajista oli tyytymättömiä suoratoistopalveluista saatuihin korvauksiin. Vaikka kustannussopimuksissa äänikirjojen keskimääräinen palkkioprosentti on noussut 20 %:iin (vuonna 2022 18,1 %) eivät suoratoistopalveluista saadut korvaukset ole nousseet.
Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle vuonna 2024 keskimäärin 3,13 euroa myydyltä kappaleelta. Yksittäismyydystä äänikirjasta kirjailija sai selkeästi paremman korvauksen, eli 1,03 euroa per myyty teos. Yksittäismyynti Suomessa on kuitenkin erittäin vähäistä.
Suoratoistopalveluissa tekijänpalkkio lasketaan kuunneltujen minuuttien perusteella, eli kirjan pituus vaikuttaa kuunnellusta teoksesta saatavan korvauksen määrään. Kirjailijaliiton näkemyksen mukaan minuuttiperustaisesta hinnoittelusta tulisi päästä eroon suoratoistossa.
”Tämä epäreilu tapa mitata kirjallisuuden arvoa näkyi eri kirjallisuuden lajeista saaduista korvauksista. Uusi tekijänoikeuslaki ei ole vaikuttanut kirjailijoiden tuloihin, vaikka sen mukaan kirjailijalla on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teoksensa hyödyntämisestä riippumatta formaatista tai jakelukanavasta.”, kertoo Kirjailijaliiton lakiasiainpäällikkö Eeva Asikainen.
Kirjailijaliiton näkemyksen mukaan kirjailijan saaman korvauksen tason ei tulisi vaihdella niin paljon riippuen jakelukanavasta tai formaatista. Kirjailija kuitenkin tekee työnsä eteen saman työpanoksen riippumatta siitä, missä ja miten teosta myydään. Vaikka suoratoistopalvelussa ei myydä teoksen kappaleita, pääsee kuluttaja kuitenkin hyödyntämään kirjallista teosta täysimääräisesti.
Selvityksen mukaan suurin osa kirjailijoista saa kustantamoilta tilityslaskelman vuosittain. Yli 90 %:lla laskelmassa ei kuitenkaan ollut eritelty sitä, miten yksi kuuntelukerta suoratoistopalvelussa määrittyy. Suoratoistopalveluissa myydään kuluttajille aikaa, ei teoksen kappaleita.
Suoratoistopalveluiden ansaintalogiikkaa pidetään salamyhkäisenä ja heikosti perusteltuna. Tilityslaskelmissa myynnit eritellään yleisesti eri julkaisumuotojen mukaan, mutta jakelukanavia ei eritellä, joten kirjailija ei voi laskelman perusteella tietää, onko teosta myyty esimerkiksi BookBeatissa vai Storytelissä.
"Kirjailijat tarvitsevat lisää tietoa ja läpinäkyvyyttä suoratoistopalveluiden kuuntelukertojen laskentatavasta ja palkkioiden muodostumisesta. Tarkemmat tiedot mahdollistavat reilummat sopimusneuvottelut ja vuosittain saatavien tilitystietojen tarkistamisen. Kirjailijat haluaisivat lisäksi saada tilityslaskelmat sähköisessä muodossa, jotta tietojen hallinta olisi helpompaa", sanoo Hytönen.
”Ilman riittäviä tietoja siitä, miten ja millä ehdoilla teosta myydään eri jakelukanaviin, kirjailija ei voi arvioida kustannussopimuksessa sovittavan palkkion asianmukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta” sanoo Asikainen.
"Kirjallisuusalan pitäisi kyetä ottamaan mallia musiikkialasta yksityiskohtaisten tilitysten muodossa", kommentoi Hytönen. "Se loisi avoimuuden kulttuuria ja lujittaisi luottamussuhteita."
Tekijänpalkkioselvitys tehtiin yhteistyössä tutkimustalo Bondatan kanssa. Selvitykseen vastasi 176 jäsentä, eli 19 % Suomen Kirjailijaliiton jäsenistä.
