Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 19.12.2023

Kiasman uusi kokoelmanäyttely Kuin kotonaan esittelee Kansallisgallerian nykytaidetta ja kutsuu oleilemaan ja osallistumaan

Kun yhteiskunnassa velloo, taide voi tarjota näkökulmia. Kiasmassa tartutaan nyt polttavaan kysymykseen siitä, mikä saa ihmisen tuntemaan olonsa osaksi yhteisöä tai paikkaa tai vaihtoehtoisesti ulkopuoliseksi, ja miten tämä vaikuttaa meihin kaikkiin.

Kuvassa on nuori mies katolla hyppäämässä vasemmalla olevia kattorapuista tasanteelle. Sivussa näkyy matala tiilireunaa.  Taustalla on merta ja harmaahkoa taivasta.

Anu Pennasen videoteos Ystävyys (2006) seuraa tallinnalaisia nuoria kaupunkitilassa. Kaupunkia ei ole rakennettu heitä varten, mutta he löytävät omat tapansa käyttää sitä. Teos on mukana Kiasman Kuin kotonaan -näyttelyssä. Still-kuva teoksesta. Kuva: Kiasma

 

Kuin kotonaan -näyttely on koottu Kansallisgallerian kokoelmista, joihin kuuluu yli 8800 nykytaiteen teosta. Laaja kotimaista ja kansainvälistä nykytaidetta esittelevä näyttely kutsuu oleilemaan, osallistumaan ja keskustelemaan yhteisten nykytaideaarteidemme äärelle Kiasmaan.

Näyttelyssä on mukana Essi Kausalaisen tilausteos Hän vihelsi ja kulki huoneesta huoneeksi (2024), jossa pääosassa ovat museon näyttelyvalvojat. Teoksessa valvojat ottavat käyttöönsä erilaisia esineitä itse valitsemanaan aikana – esitys saattaa olla käynnissä siis koska vain.

Osana näyttelyä toteutetaan yleisöä osallistava Valituskuoro. Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen valjastivat valittamisen taiteeksi vuonna 2005, jolloin he toteuttivat kaikkien aikojen ensimmäisen Valituskuoron. Sen jälkeen kuoroja on kuultu eri puolilla maailmaa, Kiasmassa viimeksi vuonna 2006. Valituskuoroa varten ihmisiltä kerätään purnauksen aiheita, jotka kirjoitetaan lauluksi. Osallistujat esittävät laulun Kiasmassa toukokuussa 2024. Osallistujahaku avautuu tammikuussa.

 

Kuvassa on vaalealla pohjalla pyramidin mallinen maalaus, jossa on osoittaisia punasia ja sinisiä kolmioita.  Koko alalla on mustia kiehkuroita.  Keskellä on soikea kuvio, jossa on turkoosia.

Hertta Kiiski, Alkuliemialttari, 2021. Yksityiskohta teoksesta. Kuva: Kiasma

 

Uusi tilausteos on myös Joonas Hyvösen pelillinen Mehen (2024), joka on saanut innoituksensa muinaisesta egyptiläisestä lautapelistä. Hyvösen teoksessa pelaaja liikkuu unohdettujen virtuaalihahmojen kanssa kuoleman porteilla, tehtävänään löytää reitti digitaalisen tuonpuoleisen läpi. Peliä pääsee näyttelyn avauduttua pelaamaan verkossa.

Näyttelyssä nähdään teoksia kaikkiaan 49 taiteilijalta. Kokoelmien klassikoihin lukeutuu muun muassa Cildo Meirelesin Babel (1995). Uusia hankintoja puolestaan ovat esimerkiksi Olof Marsjan teokset. Ensimmäistä kertaa esillä Kiasmassa ovat muun muassa Hertta Kiiskin teos Alkuliemi-alttari (2021), Jaakko Pietiläisen Sentences (2023), Sepideh Rahaan Self-Portrait II (2014) ja Anastasia Sosunovan Agents (2020).
Näyttelyn taiteilijat

Titta Aaltonen, Petri Ala-Maunus, Ahmed Al-Nawas, Farah Al Qasimi, Elina Brotherus, Berlinde de Bruyckere, Otto Byström, Samira Elagoz & Z Walsh, Veli Granö, Marjatta Hanhijoki, Mona Hatoum, Maarit Hohteri, Henna Hyvärinen, Joonas Hyvönen, Inka-Maaria Jurvanen, Tellervo Kalleinen & Oliver Kochta-Kalleinen, Essi Kausalainen, Hertta Kiiski, Elle Klarskov Jørgensen, Jannis Kounellis, Mikko Kuorinki, Raakel Kuukka, Runo Lagomarsino, Jouni S. Laiti, Jouko Lehtola, Niina Lehtonen Braun, Henrietta Lehtonen, Susanna Majuri, Olof Marsja, Cildo Meireles, Anneli Nygren, Frida Orupabo, Kalervo Palsa, Anu Pennanen, Emma Peura, Jaakko Pietiläinen, Tiina Pyykkinen, Sepideh Rahaa, Bita Razavi, Jani Ruscica, Azar Saiyar, Anastasia Sosunova, Kaarlo Stauffer, Nestori Syrjälä, Lesia Vasylchenko, Danh Võ, Laura Wesamaa

https://kiasma.fi/