Unescon hallitustenvälinen komitea nimesi kaustislaisen viulunsoittoperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon käynnissä olevassa kokouksessaan 15.12. Lisäksi nimettiin pohjoismainen limisaumaveneperinne, jota Suomi haki luetteloitavaksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa on jo yli 600 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka myös koordinoi hakemusprosesseja.
Köyhäjoen kylän yhtye kylätalon lavalla. Lähes jokaisella kaustislaisella kylällä on oma yhtyeensä sointeineen. Kuva: Lauri Oino
Suomen ensimmäinen kohde luetteloissa on saunaperinne, joka nimettiin joulukuussa 2020. Nyt luettelo täydentyy kaustislaisella viulunsoitolla, jonka harjoittajia arvioidaan olevan joitakin satoja pikkulapsista ikäihmisiin.
”Suomalainen kansanmusiikki ja kaustislainen viulunsoittoperinne ansaitsevat paikkansa reggaen, fadon, flamencon ja argentiinalaisen tangon rinnalla”, Unesco-asioita ja elävän perinnön kokonaisuutta Museovirastossa hoitava erikoisasiantuntija Leena Marsio sanoo.
Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Vuonna 1968 perustetut Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on nykyään suomalaisen kansanmusiikin sekä alueellisesti että kansanvälisesti merkittävin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 4000 harrastaja- ja ammattilaisesiintyjää.
”Näemme tunnustuksen kohdistuvan paitsi kaustislaiseen viulunsoittoon, myös koko maan rikkaaseen kansanmusiikki ja -tanssiperinteeseen. Toivottavasti tämä nostaa monipuolisen kentän arvostusta ja merkitystä sekä lisää halua vaalia omia musiikkiperinteitä”, toteaa hakemustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.
Veneveistäjä Marko Nikula. Kuva: Jaska Poikonen
Suomi oli mukana myös pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa yhteispohjoismaisessa hakemuksessa. Limisaumavene on tuhansien vuosien ajan käytössä ollut pohjoismainen puuvenetyyppi, jolla on ollut suuri merkitys merenkululle kaikissa Pohjoismaissa. Edelleenkin suomalaisilla mökkirannoilla on satojatuhansia kalastukseen ja soutamiseen tarkoitettuja limisaumatekniikalla tehtyjä puuveneitä. Toisaalta ammattiveistäjiä on Suomessa vain noin 50.
Perinne lisättiin luetteloon kokouksessa 14.12.2021. Hakemusta on koordinoinut Norja, ja mukana ovat olleet kaikki Pohjoismaat Ahvenanmaa ja Färsaaret mukaan lukien.
”Unescon listaus antaa tunnustusta pohjoismaiselle käsin tekemisen perinteelle sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla. Limisaumaisten veneiden kautta tulee näkyväksi Pohjoismaiden yhteinen historia, josta nyt voidaan kertoa koko maailmalle. Tämä on hieno pohja yhteistyölle”, hakemusprosessia yhteisöjen puolella koordinoinut puuveneaktiivi Bosse Mellberg sanoo.
Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot
Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka on myös koordinoinut molempia hakemusprosesseja. Kohteiden suojelusta raportoidaan Unescolle joka kuudes vuosi. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.
Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi esittävää taidetta, käsityötaitoja, suullista perinnettä, sosiaalisen elämän tapoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.
Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen käynnissä olevaa Unescon kokousta yhteensä 584 kohdetta 131 maasta. Tänä vuonna käsittelyssä on 60 hakemusta. Suomessa esimerkkejä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon.
