Suomeen on maanantaina 9.7. nimitetty neljä uutta mestaripelimannia. Anita Kaustinen, harmooni (Halsua), Patrik Weckman, viulu (Espoo), Juhani Lautamaja, kansanlaulu (Seinäjoki) sekä Aimo Hentinen, kansantanssi (Hollola) saivat arvonimen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaisjuhlassa.
Uudet mestaripelimannit Aimo Hentinen, Anita Kaustinen, Juhani Lautamaja ja Patrik Weckman. Kuva: Susanna Salokannel
Näitä perinnekentän merkittäviä edustajia on kuullaan ja nähdään festivaaliviikon aikana. Uudet mestaripelimannit esittäytyvät jo heti tänä iltana Soittosalin mestarisoitolla kello 20.
Arvo on myönnetty 161 pelimannille vuodesta 1970 alkaen. Kaikki mestaripelimannit näet tästä linkistä.
Avajaisjuhlassa jaettiin myös festivaaliplaketit, jotka tänä vuonna saivat pelimanni, pedagogi ja kansanmusiikin kerääjä ja tallentaja Riitta Reijonen Muuramesta sekä muusikko, pedagogi, säveltäjä ja sovittaja, tuottaja ja arkistoista ammentaja Antti Järvelä Alahärmästä.
Esittelyssä Kaustinen Folk Music Festival / Mestarit 2023
Anita Kaustinen, harmooni, Halsua
Anita Kaustinen o.s. Tuominiemi on syntynyt Halsualla vuonna 1955. Kansanmusiikkikentälle hän on tullut tutuksi erityisesti edesmenneen mahtisoittajan, mestaripelimanni Otto Hotakaisen tämmääjänä sekä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vuonna 1969 perustetusta Tertut-yhtyeestä.
Anita on itseoppinut pelimanni, duurit ja mollit on haettu ja haetaan edelleen korvakuulolta. Hän on esiintynyt soittouransa aikana aktiivisesti ympäri Suomea ja Pohjoismaita, Neuvostoliittossakin.
Otto Hotakaisen lisäksi tärkeitä soittokavereita Anitalle ovat olleet muun muassa Risto Hotakainen, isä Otto Tuominiemi sekä edesmennyt aviopuoliso Vesa Kaustinen. Useita vuosia Anita Kaustinen on tämmännyt myös Alikylän pelimanniyhtyettä. Harmooninsoitossa hän sanoo rytmin olevan tärkeimmässä roolissa: ”pitää mennä justhin, eikä melkein.”
Patrik Weckman, viulu, Espoo
Espoolainen Patrik Weckman on aloittanut soittamisen teini-iässä, mutta vakavammin musiikki tuli elämään vasta aikuisena. Kansanmusiikkiväelle Patrik on tullut tutuksi uutterana yhteissoittajana, pelimanniviulistina ja jamisoittojen sieluna sekä tietysti maineikkaan espoolaisen Spelarit-yhtyeen vetäjänä.
Spelareiden lisäksi Patrik soittaa tai on soittanut muun muassa Dromos-yhtyeessä, Weckmanin mysteeriarkisto -yhtyeessä sekä useissa eri duokokoonpanoissa. Pelimanniperinteessä häntä kiinnostaa enemmän vanhempi perinne sekä eri alueiden omintakeiset tyylit.
Viulun lisäksi Patrik Weckman soittaa useita eri soittimia, joista erityisesti mainittakoon ruotsalainen säkkipilli. Kansanmusiikissa hän korostaa erityisesti sen merkitystä ja roolia sosiaalisen kanssakäymisen muotona.
Juhani Lautamaja, kansanlaulu, Seinäjoki
Juhani Lautamaja on uranuurtaja eteläpohjalaisessa kansanmusiikissa. Ensimmäiset kansanlaulumuistot liittyvät isoisään, mutta varsinaisesti kansanlaulun tyylipiirteet ovat tulleet hänen elämäänsä muiden musiikkityylien kautta, erityisesti kun tavaramerkiksi muotoutui leviän eteläpohjalaisen murteen käyttäminen eri yhtyeissä ja yhteyksissä.
Juhani on muun muassa luotsannut 30 vuoden ajan Bill Hota -yhtyettä, joka on pitkäjänteisesti ja kunnianhimoisesti esittänyt uutta laulettua musiikkia, eteläpohjalaisen kansanlauluperinteenteen nojalla.
Juhani on toiminut kansanmusiikin, kuoromusiikin ja rockmusiikin parissa jo viiden vuosikymmenen ajan sekä muun muassa Alavuden kaksirivisten kontrabasistina vuodesta 1993 ja Kiharakolmio-kansanmusiikkiyhtyeessä 1996 alkaen. Lisäksi hän on laulanut tenorina Mieskuoro Jusseissa 1995 alkaen.
Juhani Lautamajalle on myönnetty Suomen Kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2011.
Aimo Hentinen, kansantanssi, Hollola
Hartolassa syntyneen, hollolalaisen Aimo Hentisen elämään kansantanssi tuli jo nuorena Leppäkosken nuorisoseuran toiminnan kautta. Kansantanssissa kiehtoi sosiaalinen kanssakäyminen ja oman kehon kautta tapahtuva ilmaisu.
Ohjaajan rooli tuli Aimolle tutuksi 14-vuotiaana. Ura urkeni, kun hän siirtyi armeijan jälkeen Lahteen ja Hollolaan. Aimo on kunnostautunut pitkän uransa aikana erityisesti kansainvälisen yhteistyön rakentajana: suomalaista kansantanssia on viety maailmalle, mutta myös lukuisia ryhmiä tuotu ulkomailta Suomeen.
Aimon ansioita ovat myös Hollo ja Martta -kansantanssifestivaalin perustaminen, aktiivinen Cioff-toiminta sekä laaja kokemus yleisökasvatustyössä.
