Linnéa Holmberg, Liisa Kupiainen, Eero Myllymäki ja Rauno Nieminen saivat mestaripelimannin arvonimen Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin avajaisjuhlassa maanantai-iltana 7.7.
Rauno NIeminen (vas.), Reino Myllymmäki, Liisa Kupiainen ja Linnéa Holmberg. Kuva: Tiiu Hyyryläinen
Mestarinimityksillä on suuri arvo kansanmusiikki- ja kansantanssikentällä. Mestareita on valittu nyt yhteensä 169 – ensimmäiset vuonna 1970, jolloin yksi heistä oli Suomen kaikkien aikojen tunnetuin kansanmuusikko Konsta Jylhä. Ensimmäinen mestarikansanlaulaja nimettiin vuonna 1979, ja ensimmäinen mestarikansantanssija vuonna 2011.
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pyynnöstä Kansanmusiikki-instituutti valmistelee vuosittain esityksen uusista nimettävistä mestareista ja kuulee laajaa joukkoa kentän edustajia, esimerkiksi Suomen Kansanmusiikkiliittoa.
Uudet mestaripelimannit esittäytyivät Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla jo heti ensimmäisenä iltana 7.7. Soittosalin Mestarisoitossa. Avajaisjuhlassa jaettiin myös festivaaliplaketti. Sen sai tapahtuma-alan moniosaaja Jukka Heinämäki Tampereelta.
Uudet mestaripelimannit 2025:
Linnéa Holmberg, Tammisaari, viulu
Liisa Kupiainen, Ilmajoki, viulu
Eero Myllymäki, Kaustinen, harmooni ja haitari
Rauno Nieminen, Ikaalinen, jouhi- ja sormikantele, pillit ja torvet
Linnéa Holmberg, Tammisaari, viulu
Linnéa Holmberg aloitti soittouransa jo 7-vuotiaana sotilassoittaja, pelimanni Karl Holmbergin johdolla Tammisaaressa. Kansanmusiikki, kansantanssi ja tanssisoitto opittiin perheen parissa jo lapsuudessa.
Kymmenvuotiaana Linnéa aloitti soittamisen Ingå spelmansgille -yhtyeessä, jossa hän on toiminut lähes koko ikänsä ensin nuoriso-orkesterissa, sitten varsinaisessa orkesterissa. Tällä hetkellä hän vaikuttaa nuoriso-orkesterin puolella opettajan ja vetäjän roolissa.
Yhtyeistä, joissa hän soittaa tai on soittanut Ingå spelmannsgillen lisäksi, tulee mainita ainakin Pojo foldansare ja Röttren. Erityisesti Linnéa Holmberg tunnetaan kansantanssien säestäjänä ja stemmojen järjestäjänä. Kun kysytään musiikin merkityksestä, Linnéa vastaa näin:
”Musiikissa minulle tärkeintä on se, että saan esitellä kulttuuriperintöämme yhdessä muiden kanssa ja pitää sitä elävänä – samalla saan nauttia yhdessäolosta sekä musiikin tarjoamasta rauhasta.”
Liisa Kupiainen, Ilmajoki, viulu
Liisa Kupiainen on viulunsoittaja Ilmajoelta, joka on soittanut lukuisissa Ilmajoen ja Etelä-Pohjanmaan perinteeseen keskittyneissä kansanmusiikkikokoonpanoissa, muun muassa Peltolan pelimannit ja Peuralan pelimannit. Liisa Kupiaisen viulunsoiton opiskelu alkoi Ilmajoen Yhteiskoulussa opettaja Lasse Peltosen johdolla 1966 ja jatkui Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa Seinäjoella Matti Alangon oppilaana.
Liisa Kupiainen oli pitkään viulun- ja alttoviulunsoiton toimenhaltijana Espoon musiikkikoulussa (nykyisin Musiikkiopisto Juvenalia), vuodesta 1979 aina eläkkeelle siirtymiseen asti kevääseen 2018.
Pienestä pitäen on Liisa musisoinut sisarensa Maijan (Väänänen) kanssa. Muita Liisalle merkittäviä kokoonpanoja ovat olleet Yli-Rahnaston (kolmen polven) pelimannit sekä Ohjelmaryhmä Bardit.
Eero Myllymäki, Kaustinen, harmooni ja haitari
Eero Myllymäki, Kaustinen ja Köyhäjoki, on perinteisen tyylin ja ohjelmiston erinomaisesti taitava pelimanni, tuttu muun muassa Köyhäjoen pelimannien pitkäaikaisena tämmärinä. Eero aloitti soittouransa jo 8-vuotiaana hanurilla, joka harmoonin ohella on yhä edelleen hänen pääsoittimensa.
Keikkailu on Eerolle ollut tuttua koko elämän ajan, ja hanurin kanssa hän on toiminut ainakin Kaustisen mieskuoron ja Peltolan poikien riveissä sekä useiden eri lauluryhmien säestäjänä.
Kansanmusiikissa Eero pitää tärkeänä erityisesti sen sosiaalista puolta, musiikki on hyvä syy kokoontua yhteen ja tavata toisia. Esikuvia jos pitää valita, hän nostaa erityisesti itselleen tärkeäksi innoittajaksi Kaustisen Purppuripelimannit.
Rauno Nieminen, Ikaalinen, Jouhi- ja sormikantele, pillit ja torvet
Soitinrakentajana tunnettu Rauno Nieminen taitaa useat soittimet, mutta erityisesti hän on ansioitunut jouhikon, kanteleen ja paimenpuhaltimien taitajana. Rauno on ollut pioneeri monen kansanomaisen soittimen ja soittotyylin elvyttämisessä Suomessa.
Soitinrakentajamestari ja musiikin tohtori Rauno Nieminen aloitti soittamisen alle kouluikäisenä saatuaan Joulupukilta ksylofonin. Suvun vanhin tunnettu pelimanni on isoäidin isä Aapo Harjula. Rimmin seppänä tunnettu Aapo oli taitava pelimanni, jolla oli tapana sanoa "Soiko se pojat vai maako lelluu".
Nieminen on kolmannen polven kanteleenrakentaja ja -soittaja. Soitinrakennus alkoi 1960-luvulla ja hän keskittyi elvyttämään katoamassa olevia kansansoittimia ja niiden soittoperinnettä. Yksi menestystarina on jouhikonsoiton kasvaminen kansainväliseksi ilmiöksi.Nieminen on soittanut 29 orkesterissa yli sadan soittajan kanssa. Näistä suurin osa on kansanmusiikkiorkesterita, kute: Primo, Tastulan pelimannit, Salamakannel, Jouhiorkesteri ja Sarijärtwi Candlet.
Kaikki aiemmat mestaripelimannit https://kaustinen.net/mestaripelimannit/
