Tämän vuoden kuuden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaina kirjailijoiden Laura Gustafsson, Antti Hurskainen, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Sirpa Kähkönen, Miki Liukkonen ja Iida Turpeinen teokset. Jorma Uotinen odottaa syvää lukukokemusta voittajan löytämiseksi. Palkinnon arvo on 30 000 euroa.
Jorma Uotinen. Kuva: Niclas Mäkelä
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinotoehdokkaat perusteluineen:
Mikään ei todella katoa, Laura Gustafsson (Like)
Mikään ei todella katoa on vimmainen, ajoittain jopa hulvaton kertomus pieleenmenneen maailman laidalta. Kylmien, kammottavien faktojen ja taitavan kerronnan kudelma pohtii kuinka toimia, kun mikään ei tunnu muuttuvan parempaan, ainakaan raaistuvan tehotuotannon ja eläinten oikeuksien kannalta. Teos onnistuu hätkähdyttämään ja vaikuttamaan monella tasolla kaunokirjallisen vahvuutensa ansiosta.
Suntio, Antti Hurskainen (Siltala)
Usko, toivo ja rakkaus ovat kristillisen opin vahvoja teemoja, joita harvoin tuodaan esiin nykykirjallisuudessa. Teos uskaltaa tarttua niihin ja kyseenalaistaa luterilaisen kirkon virkamiesmäisen suhteen uskoon. Teos on poikkeuksellisen intohimoinen kertomus yhden ihmisen uskon ehdottomuudesta, joka näkyy myös arjen tekoina. Suntion kieli on yhtä tarkkaa kuin päähenkilön ajattelukin.
Kuurupiilon anatomia, Pasi Ilmari Jääskeläinen (Atena)
Kuurupiilon anatomia on poikkeuksellisen päähenkilön mieleenpainuva kasvutarina. Samalla se kuvaa laajemmin nuorison kapinaa järjestelmää vastaan ja sitä, kuinka vallankumous saattaa syödä lapsensa. Teos käsittelee onnistuneesti seksuaalisuuden monia muotoja ja hyväksyvän katseen merkitystä. Kuurupiilon anatomian ytimessä on mysteeri, jonka ratkaiseminen vie lukijan omalakiseen ja taianomaiseen maailmaan.
36 uurnaa – Väärässä olemisen historia, Sirpa Kähkönen (Siltala)
Sirpa Kähkösen vahva, avarakatseinen kertojanääni rakentaa siltaa sukupolvien välisen kuilun yli. Väkevässä teoksessa menneisyyden taakat ja haavat nivoutuvat historian käännekohtiin. 36 uurnaa on yhden yön tai vaihtoehtoisesti kokonaisen vuosisadan kattava romaani, jota esineiden kehys pitää taidokkaasti koossa. Rankassakin maailmassa on kauneutta ja lempeyttä, kun katsoo teoksen myötätuntoisten lasien läpi.
Vierastila, Miki Liukkonen (WSOY)
Vierastila on tarkan havainnoitsijan verbaalista pyöritystä. Teoksen päähenkilön maailma pursuaa aistiärsykkeitä, yllättäviä tapahtumia ja satunnaisesti piipahtavia hahmoja. Teksti virtaa yksityiskohdista maailmankaikkeuteen ja konkretiasta harhoihin. Teos on pirstaleinen runsaudensarvi, jossa ulkopuolisuutta, rakkauden kaipuuta, mielen järkkymistä ja syvää inhimillisyyttä kuvataan mestarillisella kirkkaudella.
Elolliset, Iida Turpeinen (S&S)
Ihmisen suhde luontoon ja muihin eläinlajeihin, ja eläinten hyödyntäminen ihmisyhteisön raaka-aineena on keskeinen teema tämän päivän eettisfilosofisessa keskustelussa. Elolliset käsittelee teemaa jännittävästi yhdistämällä tieteen historiaa usealla eri aikatasolla hienosyisesti kerrottujen henkilöiden kautta. Elolliset tekee tuntemattomasta luontokappaleesta niin elävän, että lukijana haluaa mennä museoon hengittämään samaa ilmaa luurangon kanssa.
Professori, taiteilija Jorma Uotisen mietteitä ennen palkinnon valintaa:
”Kun minua pyydettiin päättämään kaunokirjallisuuden palkinnosta, menin tolaltani. Olin niin yllättynyt. Totta kai innostuin, mutta samalla kauhistuin: mikä tehtävä, mikä vastuu!
Odotan innolla uutta, syvää lukukokemusta: on suuri kunnia saada jakaa seuraava kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto.
Olen seurannut Finlandia-palkintoja koko palkinnon 40-vuotisen historian ajan. 1990-luvulla Hannu Mäkelän Mestari ja Pentti Holapan Ystävän muotokuva jättivät vahvan jäljen. Vaikutuksen ovat tehneet myös Pirkko Saision Punainen erokirja, Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja viimeisenä Pajtim Statovcin Bolla.
Nämä kirjat ovat ottaneet valtaansa ja vieneet maailmoihin, jotka ovat erilaisia kuin omani. Teokset ovat muodoltaan omaperäisiä sekä kielellisesti ja rytmisesti kiehtovia. Ne ovat innostaneet ajatuskulkuihin lukukokemuksen jälkeen, jääneet muistiin kehooni ja muuttaneet näkökulmiani. Minulle kirja ei ole peili, vaan ovi johonkin uuteen ja tuntemattomaan.”
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat valitsee lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi lukupiiriaktivisti, bloggaaja Kirsi Ranin ja jäseninä elokuvatuottaja Ilkka Matila sekä kirjakauppias, galleristi Eira Sillanpää.
Mikä on kaunokirjallisuuden Finlandia?
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Palkinto perustettiin vuonna 1984, ja vuonna 2023 se jaetaan 40. kerran. Aluksi siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuonna 1989 tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa.
