Kansallismuseon museokohteissa, yhdeksässä museossa ja kahdessa linnassa, kävi viime vuonna yli puoli miljoonaa kävijää. Lukuun on laskettu niin näyttelykävijät, tapahtumiin osallistuneet kuin kokousvieraatkin.
Kansallismuseon museokohteiden kokonaiskävijämäärä vuonna 2014 oli 517 000 kävijää. Kävijämäärä kasvoi erityisesti Kansallismuseossa, yli 160 000 kävijään vetovoimaisten näyttelyiden ja yleisötapahtumien ansiosta.
Kävijöitä kiinnostivat Spirit of Budō - Soturin Tie, japanilaisten taistelulajien historiaa ja Aleksanteri III ja Suomi - Keisarillista kesälomaa -näyttelyt sekä syksyllä avattu Kulttuurien museon näyttely Uskontojen maailma. Marraskuussa avattu Finnskogar – Metsäsuomalaiset -näyttely jatkuu kesän 2015 loppuun.
Näkymä Finnskogar-näyttelystä. Kuva: Soile Tirilä / Museovirasto
Näyttelyiden laaja oheisohjelma, muut yleisötapahtumat kuten tammikuun ja joulukuun pimeydessä loistaneet LUX-Helsinki -tapahtuma ja Joulukuusimetsä toivat uutta innostunutta yleisöä. Venäläisten matkailijoiden väheneminen näkyi monissa kohteissa, mutta erityisesti Olavinlinnassa ja Hämeen linnassa.
Jotta uusia kävijöitä tavoitetaan, on museon pystyttävä avaamaan ovia entistä enemmän, aktivoimaan yleisöjä ja välittämään tutustakin aiheesta uusia näkökulmia. Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila korostaa Kansallismuseon laaja-alaista tehtävää ja sen eteen tehtävää työtä:
”Uskon, että jokaisen näyttelyidean perusteellisella harkinnalla, testaamisella ja aktiivisella viestinnällä ja markkinoinnilla sekä vilkkaalla tapahtumatoiminnalla onnistutaan avaamaan museota uusille kävijöille. Kansallismuseon kohteiden on päästävä sille tasolle, että niissä viihdytään ja museokäyntiin on muitakin syitä kuin näyttely. Se voi olla kiinnostava tapahtuma, loistava museokauppa tai hyvä kahvila, mainio lounaspaikka ja ikimuistoinen kokouspaikka. Tämän eteen teemme töitä tällä hetkellä”.
Kansallismuseossa eletään uudistumisen vaihetta. Päivitetyn strategian pohjalta aloitettiin brändiuudistus, näyttelytoiminnan uudistaminen ja Kansallismuseon tilojen suunnittelu siten, että museo pystyisi välittämään kokonaisvaltaista museokokemusta parhaalla mahdollisella tavalla.
Museokauppojen joulumyyjäiset. Kuva: Kansallismuseo
Kansallismuseon tavoitteena on puhutella kaikkia suomalaisia, mutta sisältöjä kohdennetaan entistä tarkemmalla korvalla myös nuorille kohderyhmille. Tavoitteena on myös lisätä tapahtumallisuutta, vahvistaa museokohteiden profiilia ja kertoa, että Kansallismuseon kohteet ovat kaikki eräänlaisia kansallisaarteita, korvaamattomia, kiehtovia ja uusia näkemyksiä herättäviä.
Suomen kansallismuseo. Kuva: Kansallismuseo
Kansallismuseon vuoden 2015 päänäyttely on lokakuussa avautuva laaja Jean Sibelius 1865‒1957 -näyttely, joka on Sibelius-juhlavuoden huipentuma. Sibeliuksen musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat alkuperäiset nuottikäsikirjoitukset avaavat ikkunan koko Sibeliuksen aikakauteen.
Suomen Kultaseppien Liiton 110-vuotisjuhlanäyttely Brilliant! avataan syyskuussa ja silloin korut, kultasepäntaito ja valokuvataiteilija Susanna Majurin kuvateokset valtaavat Kansallismuseon.
Lisäksi Kansallismuseossa on alkamassa mittava perusnäyttelyn uudistustyö.
Suomen merimuseossa, Merikeskus Vellamossa avataan marraskuussa näyttely 1715. Taistelu Itämerestä, joka käsittelee Suuren Pohjan sodan aikaisia tapahtumia Itämerellä.
Hvitträskin vieraat avataan huhtikuussa Hvitträskissä ja Miss Universum 1975 Tamminiemessä toukokuussa.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.
