Tuplaplatinaa edellisellä levyllään myynyt Kake Randelin julkaisi uuden levyn toukokuussa. Tällä kertaa levyn julkistaminen oli tuotu artistin kotipaikkakunnalle Mäntyharjuun.
Kotipaikkavetoisesti on levy syntynyt muutenkin. Pääosan sävellyksistä ja sovituksista on tehnyt Mäntyharjusta kotoisin oleva Pertti Haverinen ja sanoitukset Lasse Wikman, kesämäntyharjulainen.
Paikallisen K-marketin edustalle oli kokoontunut melkoinen joukko Kaken musiikista innostuneita kuulijoita julkistusta juhlistamaan. Ikäluokkaa riitti 3- vuotiaasta 80-vuotiaaseen. Paikalla oli myös faneja muilta paikkakunnilta. Välittömyys ja luontevuus heijastuivat tilanteesta ja laulajan otteesta yleisöön.
Randelin kertookin yleisönsä olevan kaikenikäistä. Ohjelmistoa ei ole koskaan tehty erityisesti millekään kohderyhmälle vaan niin, että se käy kaikille.
Uusi levy ei syntynyt hetkessä. Sopimuksen tekemiseen meni noin puolitoista vuotta ja kappaleiden tekemiseen muutaman viikko. Levyllä kuultavat laulut on harjoiteltu huolella, sillä ne ovat vaatineet noin 200 harjoituskertaa.
Kovaa työtä ja oman näköistä musiikkia
Keikkoja Kake Randelin tekee vuodessa noin 160, mutta enemmänkin olisi mahdollista tehdä. Uraa on kestänyt jo 33 vuotta ja suosio on ollut hämmästyttävän tasaista. Kake suhtautuukin suosioonsa hyvin nöyrästi.
- Aina on yritettävä parhaansa joka keikalla. Pyrkimyksenä on, että esittäminen livenä ja levy ovat yksi yhteen ja tunne on oltava mukana, on hänen vastauksensa suosion säilymiseen.
- Kuuluisuus ei ole ruusutarhaa, kuvaa pitkän linjan ammattilainen laulajan uraansa. Uran tekeminen on kovaa työtä. Erityisesti Randelin kritisoi kilpailujen luomaa mediasirkusta, josta tulee nuorille väärän kuvan menestyksestä. Voitto ei ole tie tähtiin.
Keikkailu on vaativaa. Väsymys on rankka asia, sillä keikat ovat eri puolella Suomea peräkkäisinäkin päivinä. Vuodessa Randelinille kertyy 80 000 km keikkamatkoja ja yhteen keikkaan menee noin 17 tuntia. Hyvä kunto on tärkeä asia ja siitä on pidettävä huolta. Vaatimukset ovat kovia, ei saa olla räjähtäneen näköinen.
Suomi-iskelmä on Kake Randelinin omaa aluetta. Sanoitukset ja sävelmät syntyvät Randelinin mukaan mutulla, kuulostelemalla ja tunnustelemalla. Tekstityksessä on tärkeää, että se on oman näköinen.
Uudella Avain –levyllä on suurin osa uusia kappaleita, mutta myös kaksi ennen singlenä julkaistua. ’En suostu’ on kappale maaseudun autioitumisesta. Se syntyi mäntyharjulaisen yrittäjän toivomuksesta ja niin, että koskettaisi koko Suomea
Keikoilla toivelistan ykköset Kirje kotiin, En unta saa, Rakas, avaa hakas ja Joutsenlaulu ovat vakio-ohjelmistoa ja esitetään ilman eri pyyntöä. Keikkaohjelmistoon kuuluu muidenkin kappeleita joita ei olla totuttu kuulemaan Randelinin esittäminä. Se antaa monipuolisuutta ohjelmistoon, johon on yleensä sisällytetty nopeita ja hitaita kappaleita sekä diskoa.
Video: Kake Randelin puhuu ja esiintyy levyn julkistustilaisuudessa Mäntyharjussa.
Öljyvärimaalausta ja puutöitä
Vastapainoksi rankalle keikkaohjelmalle Kake Randelin harrastaa öljyvärimaalausta ja on ollut jo yli 10 vuotta Mäntyharjun kuvataideyhdistyksen puheenjohtajana. Jäseniä aktiivisessa yhdistyksessä on 76.
Maalauksessa viehättää se, että voi olla paikoillaan ja miettiä väri- ja aihemaailmaa. Se rauhoittaa. Toiveissa onkin päästä tekemään lisää kuvataidetta, kun se on mahdollista. Tällä hetkellä vielä aika siihen on rajoitettua.
Puutyöt ovat Randelinin toinen rentoutumisen muoto ja hän on rakentanut kaksi isoa venettä. Haaveena on päästä kalalle ja Saimaalle. Kitaransoitto on jonkin verran laulajan vapaa-ajan vietteenä, mutta ei kuulu keikoille.
Kuvataide ei ole kuitenkaan vielä nielaisemassa Kake Randelinia vaan keikkailu on suunnitelmissa edelleen muutamia vuosia eteenpäin.
Nuori fani, 3-vuotias Ella Hytönen oli odottanut Kaken tapaamista aamusta lähtien.
Kake Randelin Avain-levynsä julkistuksessa.
Mikkeliläiset fanit hakemassa Kaken nimikirjoitusta.
Lukuhetki on Kake Randelinin taulu kuvataideyhdistyksen näyttelyssä.
Kuvataideseuralaiset Raili Rantanen, Anja Paarma ja Timo Paarma kokoamassa kevätnäyttelyä. Taulu Jää, kotini on Mirja Huoposen.
