Näyttelyssä matkataan Akseli Gallen-Kallelan jalanjäljissä tarunhohtoiseen Japaniin, muinaisten faaraoiden Egyptiin ja Kenian aroille sekä tutustutaan kokoelman kummallisuuksiin: naamioihin.
Akseli Gallen-Kallela, Huvipuisto, ajoittamaton. Öljy kankaalle,Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.
Näyttelyssä kurkistetaan Akseli Gallen-Kallelan keräämään kokoelmaan – niin sanottuihin eksoottisiin matkamuistoihin ja perheen vaalimiin kulttuurihistoriallisiin aarteisiin. Esinekokoelmaa täydentävät Gallen-Kallelan matkakohteita kuvaavat maalaukset sekä taide- ja taideteollisuustuotanto, joissa näkyvät eri kulttuurien vaikutteet.
Gallen-Kallelan keräilyinnostus alkoi taiteilijan nuoruudessa, ja Pariisista 1880-luvulla hankitut muodinmukaiset japanilaiset esineet kertovat osaltaan tarinaa aikaansa seuraavasta flanööristä, joka etsi ja tallensi ympäröivän maailman kulttuurisia jälkiä ja virtauksia. Nämä vaikutteet heijastuivat taiteilijan teoksiin – joko kuvallisina tarinoina tai viitteenomaisina vihjauksina. Vaikuttavasta esinekokoelmastaan ja suunnitelmistaan huolimatta Gallen-Kallela ei koskaan matkustanut Japaniin.
Japanilainen lautanen, ajoittamaton. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Sami Repo
1800–1900-luvulla avantgardesta ja primitivismistä kiinnostuneet taiteilijat löysivät naamiot taiteensa aiheiksi. Myös Gallen-Kallelan henkilökohtaiseen esinekokoelmaan kuuluu pieni joukko matkoilta hankittuja ja itse tehtyjä naamioita. Mielikuvitukselliset kasvot, naamiot ja naamiaisaiheet ovat läsnä myös taiteilijan muussa tuotannossa.
Egyptin kulttuuri kuvastoineen kiehtoi teosofeja, tutkijoita ja taiteilijoita, jotka näkivät maan tutkimattoman ja salaisen tiedon lähteenä. Minareetit, pyramidit ja salaperäinen sfinksi tulivat syvällisemmin tutuiksi Gallen-Kallelan perheelle heidän viettäessään neljä viikkoa Kairossa paluumatkallaan Itä-Afrikasta. Egyptiin pysähdyttiin totuttelemaan ilmanalanvaihdokseen, mutta samalla myös tutustumaan museoihin ja paikallisiin nähtävyyksiin. Kairossa syntyneet maalaukset kuvaavat jo 1910-luvulla suosittua turistikohdetta kuuluisine maamerkkeineen.
Egyptistä taiteilijan kokoelmaan hankittiin matkamuistoja, joita myytiin turistikohteiden läheisyydessä sijainneissa basaareissa ja museoissa. Ne täydensivät Itä-Afrikan matkan aikana kerättyä kokoelmaa, joka koostui etnografisen esineistön lisäksi luonnontieteellisestä aineistosta. Etnografisen esineistön keruu oli taiteilijalle osin kulttuurista pelastustyötä, mutta myös vieraan todellisuuden haltuunottoa.
Ihmeestä ihmeeseen – Akseli Gallen-Kallela keräilijänä 31.10.2026–28.2.2027
