Kuopiossa järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Hyvinvointi – vakaasti tuottava investointi -seminaari, jossa tarkasteltiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa ja niiden tuottamia hyötyjä kuntien taloudelle. Seminaari pidettiin tiistaina 23.6. päivää ennen kansainvälistä Maailman terveysjärjestön WHO:n Healthy Cities –verkoston konferenssia.
Tilaisuuden järjestäjina toimivat Kuopion kaupunki, Terve kunta –verkosto, sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) ja Sitra. Terve kunta –verkosto on STM:n alainen ja THL:n hallinnoima verkosto, johon kuuluu eri kokoisia kaupunkeja ja seutukuntia Suomessa. WHO:n alaiseen kansainväliseen verkostossa on Suomesta kaksi kaupunkia, Kuopio ja Turku.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tällä hetkellä pinnalla laajasti ja tähän liittyvistä strategioista puhui STM:n edustajana terveyden edistämisen ryhmän johtaja Taru Koivisto. Perustelut ennalta ehkäisevälle työlle ovat vankat, sillä esimerkiksi yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Terveyserot Suomessa ovat kasvaneet ja tavoitteena on eri väestöryhmien terveyserojen pienentäminen.
Sinikka Lumiluoto aktivoi seminaarilaisia ja toimii Kuopiossa yhteisöklovina ja on mukana vanhustyössä tuottamassa hyvinvointia ikäihmisille. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Uudessa hallitusohjelmassa on asetettu seuraavalle kymmenelle vuodelle tavoitteet kansalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Vuonna 2025 suomalaiset voivat paremmin, ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa ja ottaa vastuuta niistä. Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat tärkeässä asemassa ja järjestöt mainitaan tavoitteissa vahvoina toimijoina. Koivisto mainitsi Suomen olevan kansainvälisesti katsottuna harvinaisessa erityisasemassa, sillä meillä on laissa mainittu tehtäviä kunnille hyvinvoinnin edistämiseksi.
Oulussa on lähdetty toteuttamaan poikkihallinnollisesti elämänkaariseurantaa, jossa sosiaali- ja terveyssektori ja kulttuuri- ja sivistystoimi toimivat yhteistyössä. Oulun kaupungin kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas kertoi palvelutasojen ”liikennevaloista”, jossa ennaltaehkäisevät toimet olivat vihreänä, säännölliset palvelut keltaisena ja ympärivuorokautiset punaisena. Tavoitteena on siirtää palvelut mahdollisimman paljon ennaltaehkäiseviksi. Asiaa on konkretisoitu viemällä kustannukset tilikarttaan. Näin saatiin selville mm. lasten sijaishuollosta aiheutuvat suuret kustannukset.
Seminaariin osallistui 130 henkilöä eri puolilta Suomea. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista ja tämä vastaa 21 000 henkilön vuoden työpäiviä. Erityisasiantuntija Suomen sosiaali ja terveys (Soste) ry:stä toi esiin järjestöjen merkityksen hyvinvointitaloudessa ja toivoi käsitteelle asemaa tulevaisuudessa. Talous on viitekehys, jossa luodaan hyvän elämän edellytykset.
Kuntien rooli hyvinvoinnin edistämisessä perustuu kuntalakiin ja paineita on paljon. STM:n asettamia tehtäviä on 194 ja velvoitteita 524. Kuntien rooli on muuttumassa meneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa, jossa siirtymää tulee todennäköisesti maakuntatasolle. Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen mainitsi kuitenkin osaajien ja tekijöiden edelleen olevan kunnissa, vaikka valtio ohjaa ja kunta ei ole suoraan toimijana jatkossa.
Sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen toi esiin tarpeen uudenlaisten toimintatapojen ja yhteistöiden löytymisen. Tavoitteena on tehdä tulevaisuuden kuntia yhteisöllisemmiksi. Jossakin kunnassa on mietitty mm. voivatko metsästysseurat olla apuna vanhusten hoidossa.
Kulttuurisuunnittelija Kirsi Heikkinen tuottaa palveluita kuopiolaisille. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Kuopion kaupunki ja sen hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen edustajat esittelivät seminaarissa omia toimenpiteitään, joilla tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurin ja liikunnan avulla. Kuopiossa on tavoitteena syrjäyttää sohva ja saada kaupunkilaiset osallistumaan. Kaupunkiin on luotu matalan kynnyksen palveluita ja lähdetty iloisesta asenteesta, valistamatta. Kohderyhmäksi on otettu lapset ja nuoret, erityisryhmät ja ikäihmiset.
Lapsille ja nuorille on tarjolla mm. hyperhiihtoloma, supersyysloma ja kivakesä. Mukana on kulttuurilaitoksia, yhdistyksiä ja toimijoita samoin kuin liikunnan edustajia. Toiminta on maksutonta tai hyvin edullista ja nuoret ovat mukana suunnittelussa. Ikäihmisille on järjestetty kulttuuripalveluita vuodesta 2005 lähtien sekä palveluyksiköihin että koteihin. Kaupungissa toimii viisi yhteisötaiteilijaa.
Liikunnassa tehdään paljon yhteistyötä seurojen, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Kaupunkiin on koulutettu 130 vertaisohjaajia, jotka vetävät liikuntaryhmiä ja luotu liikuntapolku lapsille ja nuorille. Menox –liikuntaneuvontahanke kannustaa 18-64 –vuotiaita omatoimiseen liikkumiseen. Liikuntavälineitä saa lainaksi kirjastosta ja tarvittaessa on tehty jopa kotikäyntejä. Ikäihmisille on tarjolla edullisella lipulla rajaton määrä uimahallikäyntejä.
Uusia ratkaisuja voidaan tuottaa digitaalisilla teknologioilla, joiden kehittäminen on Suomessa pitkällä. Kokeiluja tehdään koko ajan ja Sitra on mukana tukemassa niitä. Esimerkiksi virtuaaliklinikalla voidaan hoitaa rutiininomaisia mittauksia ja vähentää kuormitusta terveyskeskuksissa. Johtava asiantuntija Eero Raunio arvioi klinikoiden tulevan käyttöön laajasti.
Health and happiness! Terveyttä ja onnea kaikille, toivotti Agis Tsouros ja kehotti miettimään, mitä terveys tekee itselle. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
WHO:n tervehdyksen seminaariin toi Euroopan aluetoimiston johtaja Agis Tsouros. Terveyden edistämisen paikka poliittisella tasolla on Tsouroksen mukaan yksi avainkysymyksistä tulevaisuudessa, silllä haasteet ovat suuret Muutokset ovat nopeita ja Eurooppa vanhenee hyvää vauhtia, mikä vaatii uudenlaisia menetelmiä julkisessa terveydenhoidossa.
Seminaaripäivän aikana puheenvuoroissa korostui tarve ennalta ehkäisevään toimintaan. Haasteena on tuloksien odottelu useita vuosia. Poliittisessa päätöksenteossa tähtäin on usein lyhyempi, vuodesta kahteen. Päivän puheenjohtaja Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen johtaja Heli Norja painotti yhteenvedossaan terveyden edistämisen kannattavuutta kunnille.
