Tiedetoimittaja Niko Kettusen ”Viikon eläin” -palsta Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla on jo pitkään ilahduttanut lukijoita tasavallan presidenttiä myöten. Kettusen oivaltavat eläinpakinat planeettamme pienistä ihmeistä ja erikoisuuksista ilmestyvät nyt kirjana.
Kuva: SKS
Mikä eläin järjesti maailman ensimmäisen ämpärijonon? Olisiko Länsimetro valmistunut nopeammin, jos etana olisi kaivanut sen? Entä mitä yhteistä on karibianseepialla ja keskustapoliitikolla? Tiedetoimittaja Niko Kettunen on koonnut oivaltavat eläinpakinansa kirjaksi. Viikon eläimet -uutuuskirja esittelee yli sata veikeää otusta maalta, mereltä ja ilmasta.
Merieläimet esimerkiksi ovat kehitelleet hyvinkin monimutkaisia vuokrasuhteita.
”Paavi myönsi tällä viikolla, että alkuräjähdys ja evoluutio ovat totta. Merimakkara ja sen peräsuolessa elävä neulakala ovatkin jo pitkään miettineet, onko niiden asumisjärjestelylle jokin korkeampi tarkoitus. Neulakalan vuokraisäntä on suorastaan kalvinistisen iloton organismi. Liikuntakyvytön merimakkara lösöttää paikallaan yli sadan ilmakehän paineessa ja lipoo viiksillään merenpohjasta kuollutta biomassaa ravinnokseen. Sen ainoa puolustuskeino on ulostaa sisälmyksensä mereen, mikä merkitsee myös väkivaltaista häätöä sisällä maleksiville neulakaloille.”
Jääkiekkojoukkueet voisivat valita maskottinsa nykyistä luovemmin.
”Tappara voisi vaihtaa kirveensä eläinhahmoon. Mainio valinta toteemieläimeksi olisi afrikkalainen kusimanse, joka kuuluu mangusteihin. Se on kaukaista sukua kissapedoille ja kärpille. Nimi tulee afrikkalaisesta alkuperäiskielestä. Aiemmin kusimanse tunnettiin mangona, mutta nisäkkäiden nimistötoimikunta päätyi suosittamaan uutta nimeä vuonna 2008. Toimikunnan tamperelaisjäsenet vastustivat ehdotusta.”
Manaatti myös on erinomainen eläin. Palkkatöissä kituva ihminen voi vain kadehtia tätä merten vuorineuvosta.
”Yritysjargonissa puhutaan pivotoinnista eli huonon liikeidean hylkäämisestä ja uuden suunnan ottamisesta. Manaatti teki sen mestarillisesti. Se aloitti uransa maanisäkkäänä, kavioeläimen tapaisena. Nuorena sällinä se tepasteli Tethysmeren rannalla ja totesi maanisäkkäiden markkinat liian kilpailluiksi. Se ajatteli laatikon ulkopuolelta ja lähti implementoimaan uutta strategiaa. Eoseeniajan kehittyvässä taloustilanteessa se valitsi oikean elinkaarimallin. Tässä hankkeessa ei nyt voida lukkiutua lyhytjänteiseen kvartaaliajatteluun. On katsottava sukupolvien yli ja investoitava pilottihankkeisiin. Nyt se nauttii menestyksen hedelmistä tropiikissa. Manaatti on 500-kiloinen vanhan rahan linnake, joka vain kelluu Floridan lämmössä eikä jaksa oikein edes sukeltaa.”
Ihmisen loputon uteliaisuus johtaa usein omituisiin tieteellisiin kokeisiin.
”Eräänä keväisenä lauantaiaamuna terveen kokoinen lohi, Salmo salar, köllötti magneettikuvauslaitteessa Dartmouthin yliopistossa ja fundeerasi asioita. Kone linkosi tietokoneen ruudulle kuvia lohen aivoista samalla, kun tutkijat esittivät sille kysymyksiä. Tässä kuvassa on kaksi ihmistä. Mitä tunteita he mielestänne kokevat? Lohi vaikeni, mutta jotain sen päässä raksutti. Kun tutkijat myöhemmin katsoivat koneen tuottamaan dataa, he näkivät, että lohen aivoissa oli kokeen aikana esiintynyt selvää aktiivisuutta. Kala ajatteli! Oli vain yksi ongelma. Lohi oli kuollut. Se oli ostettu kalatiskiltä samana aamuna.”
– Planeettamme elämän monimuotoisuuden ymmärtämiseen ei yksi ihmiselämä riitä. Katselen luonnossa erilaisia ötököitä ja eläimiä ja ihmettelen, miksi ihmeessä ne toimivat tuolla tavoin, Kettunen sanoo.
– Viikon eläin -palstasta on tullut melkeinpä elämäntyöni. Se on alkuajoistaan lähtien ollut vapaamuotoinen yhdistelmä pakinatyyliä, luonnontiedettä ja poliittista ajankohtaissatiiria. Sitä on ollut hauska kirjoittaa. Kymmenessä vuodessa olen kynäillyt palstalle noin 500 tekstiä. Samalla olen itsekin oppinut eläimistä. En palstaa aloittaessani esimerkiksi tiennyt, että vompatit ulostavat kuutioita tai että termiitit suorittavat itsemurhapommi-iskuja.
Niko Kettunen on vapaa tiedetoimittaja. Hän on kirjoittanut Viikon eläin -palstaa Helsingin Sanomiin joka viikko jo kymmenen vuoden ajan.
