Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.6.–6.10.2019 näyttely Hiljainen kauneus – Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys. Näyttely syventyy Pohjoismaita ja Itä-Aasiaa yhdistävään pelkistettyyn estetiikkaan 1900-luvun taiteessa, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Näyttely juhlistaa Suomen ja Japanin yhä jatkuvaa aktiivista vuorovaikutusta: maiden diplomaattisuhteiden solmimisesta tulee vuonna 2019 kuluneeksi 100 vuotta.
Ulla Rantanen: Kivi vedessä (1980). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.
Pohjoismaiden ja Itä-Aasian taidetta yhdistävät ajatus arjen kauneudesta ja yhteys luontoon
Hiljainen kauneus esittelee rinnakkain kuvataidetta, keramiikkaa, tekstiilitaidetta ja arkkitehtuuria suomalaisilta, ruotsalaisilta, japanilaisilta, korealaisilta ja kiinalaisilta taiteilijoilta. Teosten estetiikka on pelkistettyä ja dynaamista: geometriset muodot, hienostuneet värit ja materiaalin tuntu yhdistävät näyttelyssä nähtäviä teoksia. Esillä on kauniita ja toimivia arjen esineitä, kuten hienostunutta aasialaista keramiikkaa ja kimonoja. Näyttelyn maalaukset, piirustukset ja grafiikantyöt kuvaavat abstraktien aiheiden lisäksi maisemia ja asetelmia. Näyttelyssä nähdään yli 200 teosta, joista noin kolmasosa on Ateneumin kokoelmista.
Runsas näyttely tarjoaa meditatiivisen kokemuksen: Hiljaisessa kauneudessa voi kokea suomalaisen luonnon ja talven tunnelmaa keskellä Helsingin keskustaa. Näyttelyssä nähdään paljon japanilaista taidetta ja esineistöä: Suomea ja Japania yhdistävätkin neljä vuodenaikaa ja kiinnostus luontoon.
Hiljainen kauneus jatkaa suositun Japanomania-näyttelyn teemoja
Hiljainen kauneus on jatkoa Ateneumissa keväällä 2016 nähdylle näyttelylle Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918. Suosittu näyttely synnytti tarpeen tutkia, miten ilmiö jatkui 1900-luvun edetessä ja millaisia uusia muotoja se sai. Mistä pohjoismainen pelkistetty estetiikka juontaa juurensa ja miten se kytkeytyy kuvataiteisiin? Miksi pohjoismainen estetiikka vetoaa erityisesti itäaasialaisiin ihmisiin?
Hiljainen kauneus tarkastelee erityisesti kahdensuuntaista vuorovaikutusta: näyttelyhankkeen myötä on selvinnyt, että myös Itä-Aasian taide otti vaikutteita Pohjoismaista. Pohjoismaiset taiteilijat, muotoilijat ja arkkitehdit matkustivat Japaniin, ja vastaavasti japanilaiset taiteilijat ja muotoilijat matkustivat Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Japanin ohella pohjoismaiset taiteilijat saivat vaikutteita myös Kiinasta ja Koreasta.
Kyllikki Salmenhaara: Pullot (1953). Designmuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Heidi Blomstedt, Shoji Hamada, Erkki Heikkilä, Rune Jansson, Aimo Kanerva, Carl Kylberg, Maija ja Ahti Lavonen, Bernard Leach, Ufan Lee, Ulla Rantanen, Kyllikki Salmenhaara, Key Sato, Helene Schjerfbeck, Jaakko Sievänen, Per Stenius, Zao Wou-Ki ja Samiro Yunoki. Näyttelyssä nähdään runsaasti teoksia Japanista Tokion Mingei-museosta (The Japan Folk Crafts Museum) sekä Hayama Museum of Modern Artista. Teosten lainaajia ovat myös muun muassa Designmuseo, Ruotsin Göteborgin taidemuseo ja Moderna Museet sekä Tanskan Louisiana Museum of Modern Art.
Hiljainen kauneus on tuotettu Ateneumin taidemuseon ja tukholmalaisen Prins Eugens Waldemarsudde -taidemuseon välisenä yhteistyönä ja sen kuraattoreita ovat amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttely nähdään Prins Eugens Waldemarsuddessa keväällä 2020. Ateneumin tuottama julkaisu ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
