Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 06.05.2021

Hilima: Äitee

Se on taas ovella. Vihiitty aviomies on kyselly kautta rantaan, notta onko tänä vuonna pakko pitää äitienpäivää, ku ei oo vierahiakaa eikä kaupoos oo viksua kulukia. Eherotti, notta jos piretääs sellaanen käytännöllinen pyhäpäivä. Kaikkia.

 

Kuvassa on puutarhatyökaluja kuten haravia, talikko, lapioita, vihreäruiskutuskannu ja muita puutarhatyökaluja nojaamassa vaaleaan seinään. Maassa on ruskeita, kuivia lehtiä.

Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Sanoon sillen, notta muistappas vain Lempi-tätiä. Se oli puotipuksuna kylän osuuskaupas ja tiesi jokaasen taloon lahajat. Se piti vahtas, notta kylän äireet sai omat lahajat eikä mitää kattiloota. Yhyrenki kerran krannin Nikkoo oli syynänny lauvantaasen jätkänmakkaransa lisäksi kottikärryjä ja funteerannu kaliapullon varres, notta jaksaasko akka lykätä niitä. Ei pyöräkää kitajaasi. Lempi sanoo, notta tuu hakemahan sitte maanantakina, mutta ny pistät pussihis uuren felbihatun. Laittoo hatun Nikkoon pussihin ja pukkas pihalle. Kyllä kuulkaa sen akka meni komiaa kirkolle uusi felbihattu pääs.

Ei sitte puhuttu mitää äitienpäivästä. Luntuumet on vähä tinttaallu viime talavena ja linkat on tosi kankiat. Mietiin, rupiaasko vihiitty aviomies rengiksi ku pitääs pihaa tällätä kesäksi. Mutta senki paikat on tullu vanhooksi…

Mentihin yhyres kirkolle ostamahan taimia. Kananpeetä saanki krannista. Vihiitty aviomies lykkäs Hiliman Lintalan halapahan kauppahan ja sanoo käyvänsä kattomas uusia kummia meirän kottikärryyhin. Aika palio tuli kokkalehia joukkohon alakaen koreesta punaasista puutarhasaappahista. Naamari rupes vaan syyttämähän, notta piti lähtiä pois. Kattoon kaikkia tosi ahanesta ku kauppoohin ei oo ollu asiaa.

Sanoon sitte ehtoolla, notta ei tartte pitää mitää äiteenpäivää, ku kersakki on kaupungis. Huokaasin vähä helepotuksesta jo etukätehen. Tuntoo olevansa oikia äitee ja mumma, ku passaa kymmenelle pöyrän koriaksi. Vaikka on ne oikeeta kultaasia kumminki. Silti tuntuu vähä haikialta, ku on tottunu rustaamahan juhulapäivän. Onneksi on uuret punaaset kummisaappahat.

Ehtoolla oli kaffipöyrällä kirie Hilimalle. Sisällä oli sellaanen kortti, johona luki, notta uuresta puutarhapalavelusta tuloo kaks loppia päiväksi töihin Hiliman komennuksen mukahan. Oikeen tuli veret silimihin. Vähä ihimettelinki sitä kottikärryn pyörää. Ny saa ruusut sontaa ja kukkapenkit kovat reunat ja voi levittää takapihan lehtikompostin syreeniaitahan. Pääsöö kesä aluullensa. On se mukavan kierä mies.

Lempi-täristä tuli mielehen yksi muisto. Sen siskoo oli vähä pehemoosen luontoonen ja lankomies oli kokolailla häjy ja nahkaanen. Mutta Lempiä se pelekäs, ku Lempi antoo mukuloolle renttuja ja kouluutti niitä. Lempi käski lauvantakina lankomiehen kauppahan ja laittoo Lempille joka äitienpäivä lahajat. Vaikka lanko kuinka maraji, Lempi sanoo, notta ostattava on taikka hän tuloo piriastamahan tupahan. Lompsa aukes ja tanttuvärkit ja kaarit lähti joukkohon. Oli se välillä moholos hyvästi, mutta mitä siitä, ku oli nahkaanen joka tapaukses. Täti Lyyti tykkäs äitienpäivästänsä.

Hyviä Pyhiä! Äireelle vien korian vaalianpunaasen ruusun haurallen.  

Hilima

 

Luntuumet = lonkat
LInkat = nilkat
Kokkales = (tarpeeton) tavara
Syyttää = kutittaa
Rustata = valmistaa, laittaa
Veret = tässä vedet
Pehemoonen = kiltti
Nahkaanen = ilkeä
Maraata = valittaa
Piriastaa = mellastaa, jopa särkeä tavaroita
Tanttu = naisen puku
Kaati = esiliina
Olla moholos = murjottaa