Hyppää pääsisältöön
Super Admin / 07.04.2026

Hangö Teaterträff 2026 ei pelkää vaikeita aiheita ja konfliktia

34. Hangö Teaterträff -festivaali järjestetään 5.–7.6.2026. Ohjelmaan sisältyy kantaesityksiä, kotimaisia ja kansainvälisiä vierailuja, lasten- ja nuortenesityksiä sekä klubi- ja keskusteluohjelmaa.

 

Festivaalin taiteelliset johtajat Emelie Zilliacus ja Martin Paul kertovat seuraavaa vuoden teemasta:

– Tänä vuonna olemme lähestyneet festivaalin suunnittelua lähtökohtanamme seuraava teesi: ”Ei teatteria ilman konfliktia”. Haluamme väittää, että yksi teatterin suurimmista haasteista nykyään on se, ettei se enää uskalla uskoa juuri tähän teesiin. Mielestämme teatteri, erityisesti suomenruotsalainen teatteri, on alkanut pelätä hälyn aiheuttamista. 

 

Kuvassa on vasemmalla harmaa nainen alastomassa yläruumiissa jaalaosa mustekalan lonkeoita . Oikealla on rivi naisia tanssimassa musta-valkoisissa bikiniasuissa ja keihäs kädessään.  Taustalla on tumman punaista seinää, jossa on valkoinen ovi auki. Ympärillä on ötökkähahmoja.

Impropias Collective - Diablada In-apropiada. Kuva: Yes Escobar

 

Tämän vuoden festivaali järjestetään kulttuurikeskustelun jälkimainingeissa, jonka puitteissa on pohdittu teatterin merkitystä, laskevia kävijämääriä sekä taiteellisen riskinoton ja hallinnollisen vakauden välistä tasapainoa. Me uskomme, että juuri tästä on kyse. Konfliktin puutteesta. Jotta voimme ottaa taiteellisia riskejä, meidän on uskallettava luoda konfliktia. Meidän on uskallettava esittää väitteitä. Uskallettava kokeilla, uskallettava ottaa riski epäonnistumisesta. Teatteri on mielikuvitusta, eikä ole vaarallista keksiä mielikuvituksellisesti väitettä, kuinka radikaali se sitten onkaan. Mutta milloin olet viimeksi nähnyt tällaista suomenruotsalaisella näyttämöllä?

Tänä vuonna festivaali juhlii myös rohkeutta ja monipuolisuutta vaalivan Antonia-palkinnon 20-vuotista historiaa. Samalla Zilliacus ja Paul pohtivat, kuinka paljon monipuolisuutta ja rohkeutta me todellisuudessa näemme nykypäivän suomenruotsalaisella kulttuurikentällä.

– Siksi haluamme tänä vuonna kutsua yleisön festivaalille, jonka aikana voi itse ottaa kantaa kaikkiin näihin asioihin. Millaisia esityksiä tämän vuoden ohjelmistossa on? Ovatko ne rohkeita? Otetaanko niissä riskejä? Aiheuttavatko ne konflikteja? Entä me festivaalina ja sinä itse yleisön jäsenenä: uskallammeko ottaa riskejä, vai olemmeko mekin alkaneet pelätä konflikteja?, Zilliacus ja Paul kertovat.

Festivaalin kantaesityksiin lukeutuu Salla Loperin monologiesitys Sandyrella, joka raa’an rehellisesti perkaa kertomuksia seksuaalisista unelmista, halusta, rajoista ja luokkafantasioista. Suomen ensi-iltansa saa belgialaisen Ontroerend Goedin Handle with Care, joka on esitys ilman näyttelijöitä ja teknikkoja – paikalla on vain yleisö ja festivaalille lähetetty laatikko. Tässä interaktiivisessa teoksessa yleisöllä on täysi kontrolli: teatterikollektiivi tarjoaa esityksen puitteet, mutta yleisö on se, joka luo kokemuksen.

 

Kuvassa on nainen laulamassa. Hänellä on sininen nunnakaapu, jossa on valkoinen kaulus sekä päähine liehuvine huiveineen. Taustalla on keltainen aurinko ja oranssia valoa.

Lommi & Kruse + arbetsgrupp - Mannerheim Sisters. Kuva: Saana Volanen

 

Festivaalilla vierailee australialaisen Back to Back -teatterin elokuva Shadow, joka herättää vaikeita kysymyksiä nykyajasta, yhdenvertaisuudesta ja siitä, mitä kehitysvammaisuus tarkoittaa, kun tekoäly marssii elämäämme. Vieraileviin teoksiin lukeutuvat myös Blaue Fraun Inbjudan, jonka yleisö kutsuu kotiinsa, Impropias-kollektiivin tanssiesitys Diablada In-apropiada, joka juontaa juurensa Latinalaisen Amerikan Diablada-perinteistä ja tanssivasta paholaisesta, sekä Dripping Honey -ryhmän Everybody pees, we pee everywhere, joka esittelee iloisesti ja uhmakkaasti pissaavan nuken.

Festivaalin aikana yleisö voi myös nauttia Hurjan kiva Hangon performanssista Muusi ja soosi, jonka puitteissa yleisö saa oppia miten ruokaa aikoinaan valmistettiin Hangossa paikallisten kokkien johdolla, sekä FCF Wrestlingin interaktiivisesta showpainista, jossa henkeäsalpaava toiminta kohtaa dramaattiseen tarinankerronnan.

Festivaali jatkaa panostustaan lasten- ja nuortenesityksiin Unga HTT -konseptilla, jonka tarkoituksena on tarjota teatterikokemuksia sekä lapsille että nuorille. Vuoden esityksiin lukeutuvat Ad Astrasn Jasmine ja orava, jossa nuori romanityttö etenee askel askeleelta aina Euroviisuihin saakka, sekä Oksana Lommin ja Matilda Krusen kriitikoiden ylistämä Mannerheim Sisters, joka käsittelee Carl Gustaf Mannerheimin kahden tyttären tuntemattomia elämänkohtaloita. Hangö Teaterträff osallistuu myös Hangon Taidekaruselliin elokuvatyöpajan muodossa. Työpajan aikana 8–12-vuotiaat hankolaislapset tekevät lyhytelokuvia heille tällä hetkellä ajankohtaisista aiheista ja kysymyksistä. Valmis lyhytelokuvakokonaisuus saa ensi-iltansa festivaalin aikana.

Festivaalin aikana esitetään myös demo Labbet rf:n hankkeesta Råmaterial (Raakamateriaali), jossa tutkitaan sekä dokumenttia draaman välineenä ja lähtökohtana että dokumentaarisen (raaka)materiaalin käyttöä nykydraaman ydinmateriaalina. Hanke on itsenäinen jatko Labbetin aiemmille hankkeille, Futures (2023) ja SMACK (2024), joissa niin ikään tutkittiin mahdollisuuksia luoda näytelmä tietystä näkökulmasta katsottuna.

Festivaalin aikana jaetaan myös perinteinen Antonia-palkinto teokselle, joka on osoittanut taiteellista rohkeutta ja monipuolisuutta suomenruotsalaisen teatterin kentällä. Vuoden raatilaiset ovat teatterikriitikot Tomas Jansson (puheenjohtaja), Vilhelmina Öhman, Lasse Garoff ja Rakel Similä. Ehdokkaat ilmoitetaan toukokuun lopussa.

https://www.hangoteatertraff.org/sv/