Keskiajan ja renessanssin taide tarjosi 1900-luvun taiteilijoille emotionaalista materiaalia ja tapoja käsitellä ihmisen perimmäisiä tuntemuksia, psyyken pimeää puolta sekä syntymää, kuolemaa, kärsimystä ja seksuaalisuutta. Gothic Modern – pimeydestä valoon -näyttely nostaa esille kiehtovan ilmiön, jota ei ole aikaisemmin taidehistoriassa käsitelty, ja tarkastelee sen esiintymistä tunnettujen taiteilijoiden teoksissa. Ateneum käynnisti merkittävän, kansainvälisen yhteistyöhankkeen jo vuonna 2018, ja museo toimii myös näyttelyn ensimmäisenä esityspaikkana 4.10.2024–26.1.2025.
Vincent van Gogh, Tupakoiva luuranko (1886). Van Gogh Museum, Amsterdam. Kuva: Kansallisgalleria
Gothic Modern -näyttely kirjoittaa uudelleen modernin taiteen historiaa. Kansainvälinen näyttelykokonaisuus käsittelee 1800- ja 1900-lukujen modernia taidetta, jonka tekijät ammensivat vaikutteita eurooppalaisesta keskiajan ja pohjoisen renessanssin taiteesta. Modernia taidetta on aikaisemmin harvoin tarkasteltu siitä näkökulmasta, kuinka se katsoo menneeseen, eikä ilmiön laajuus ole aikaisemmin ollut tiedossa. Merkittävän kansainvälisen yhteistyöhankkeen on käynnistänyt Ateneum vuonna 2018, ja museo toimii myös näyttelyn ensimmäisenä esityspaikkana.
Keskiajan ja renessanssin taide tarjosi 1900-luvun taiteilijoille emotionaalista materiaalia ja tapoja käsitellä ihmisen perimmäisiä tuntemuksia sekä syntymää, kuolemaa, kärsimystä ja seksuaalisuutta. Ihmisen psyyken pimeä puoli, outous ja pelottavien asioiden kuvaaminen kiinnosti taiteilijoita. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa taiteilijat pyrkivät myös kuvaamaan tapaa, jolla ihminen kuuluu ympäristöönsä tai osaksi luontoa. Yhteisöllisyyden ja trauman kuvaaminen tuli osaksi modernin taiteen aiheita.
Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Arnold Böcklin, Lucas Cranach vanhempi, Akseli Gallen-Kallela, Vincent van Gogh, Theodor Kittelsen, Käthe Kollwitz, Edvard Munch, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck, Marianne Stokes ja Gustave Van de Woestyne.
Kansainvälisen hankkeen valmistelu aloitettiin ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Yleisinhimillisten, ihmisiä yhdistävien teemojen kautta Gothic Modern -näyttely on juuri nyt entistäkin ajankohtaisempi. Näyttelyn teokset käsittelevät elämän suuria kysymyksiä jopa brutaalilla tavalla ja mustalla huumorilla. Samalla näyttely kytkeytyy vahvasti moneen ajassamme pinnalla olevaan populaarikulttuurin ilmiöön.
Marianne Stokes: Melisande (1895–1898). Wallraf-Richartz-Museum & Fondation Corboud, Cologne. Kuva: Rheinisches Bildarchiv Köln
Tunnettuja taiteilijoita, kuten Edvard Munch ja Käthe Kollwitz, uuden ilmiön yhteydessä
Näyttely esittelee tunnettuja taiteilijoita ja teoksia uuden ilmiön yhteydessä. Esimerkiksi Hugo Simbergin Kuoleman puutarha (1896) yhdistetään näyttelyssä ilmiöön ja näkökulmaan, jonka uusi taidehistorian tutkimus on tuonut esiin. Helene Schjerfbeck uudisti omaa tuotantoaan keskiajan taiteen kautta. Keskeisiä teoksia nähdään myös Edvard Munchilta, joukossa yksi taiteilijan tunnetuimmista, Aurinko. Samalla näyttely nostaa esiin unohdettuja nimiä, kuten Fritz Boehle ja Marianne Stokes.
Keskeisiä teoksia Gothic Modern -näyttelyssä ovat saksalaistaiteilija Käthe Kollwitzin (1867–1945) emotionaaliset ja yhteiskunnalliset grafiikan vedokset, jotka käsittelevät muun muassa sodan traumaa, lapsen menetystä ja surua. Kollwitz on tällä hetkellä maailmalla taiteen iso nimi, ja taiteilijan yksityisnäyttely on esillä New Yorkin Modernin taiteen museossa 30. heinäkuuta 2024 asti. Kollwitzin muotokieleltään ajaton taide puhuttelee teemoiltaan omassa ajassamme, jossa tarve surun ja trauman käsittelylle myös taiteen kautta on läsnä.
Katse menneeseen uudisti modernin ajan taidetta
Keskiajan ja renessanssin taide ja taiteilijat, kuten Hans Holbein nuorempi, Lucas Cranach vanhempi ja Matthias Grünewald, tulivat ajankohtaiseksi 1900-luvun alussa ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa. Taiteilijat löysivät tarttumapintaa ja kiinnostuivat saksankielisten maiden taiteesta ja arkkitehtuurista sekä niiden muotokielestä. Berliinistä tuli ajan taiteen keskus, ja keskiaikaisista kaupungeista, kuten Bryggestä ja Lyypekistä taiteilijoille kiinnostavia kohteita. Saksankielisissä maissa kiinnostuttiin pohjoismaisesta taiteesta, ja löydettiin yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Katse menneeseen uudisti taidetta. Vaikutteita otettiin vapaasti ja eri tavoin. Öljykankaalta taiteilijat siirtyivät tekemään myös lasitaidetta, huonekaluja ja ryijyjä. Maalausten ja grafiikan teosten lisäksi myös Gothic Modern -näyttelyssä nähdään esineitä, veistoksia ja huonekaluja, esimerkiksi harvoin nähty Akseli ja Mary Gallen-Kallelan yhdessä veistämä nuottikaappi 1890-luvun lopulta. Taiteilijat kiinnostuivat myös kirkkojen kunnostamisesta ja ajan taidetta leimasi epäkaupallisuus ja sisäänpäin kääntyminen taiteen tekemisessä.
Ateneum kansainvälisen hankkeen aloitteen tekijä ja ensimmäinen esityspaikka
Näyttely pohjautuu pitkään tutkimusprojektiin, joka on tarkastellut ensimmäistä kertaa sitä, miten modernin ajan taiteilijat kiinnostuivat keskiajan taiteesta. Tutkimusta on johtanut vierailevana kuraattorina toimiva professori Juliet Simpson (Coventry University) yhdessä Anna-Maria von Bonsdorffin kanssa. Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Oslon Nasjonalmuseet ja Wienin Albertina Museum, joissa näyttely nähdään Ateneumin jälkeen. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, Nasjonalmuseetin Vibeke Waallann Hansen ja Cynthia Osiecki sekä Alte Nationalgalerien johtaja Ralph Gleis.
Näyttelyn yhteydessä ilmestyy kattava näyttelyluettelo
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kattava näyttelyluettelo englanniksi ja norjaksi ja sen levittävät Hirmer Publishers, The University of Chicago Press (Yhdysvallat ja Kanada) sekä Thames & Hudson (muu maailma). Lisäksi julkaistaan suppeampi suomenkielinen näyttelyluettelo. Artikkelien kirjoittajia ovat Anna-Maria von Bonsdorff, Ralph Gleis, Vibeke Waallann Hansen, Kjartan Hauglid, Timo Huusko, Stephan Kuhn, Marja Lahelma, Jeanne Nuechterlein, Riitta Ojanperä, Cynthia Osiecki sekä Juliet Simpson. Englannin- ja norjankielisen julkaisun päätoimittajia ovat Anna-Maria von Bonsdorff ja Juliet Simpson. Englanninkielisen julkaisun on toimittanut Katja Ikäläinen. Suomenkielisen julkaisun on toimittanut Hanne Selkokari.
