Forsblomissa on nähtävillä kolme mielenkiintoista näyttelyä, Sami Lukkarisen Artist Profiles, Jenny Carlssonin Svavelår ja Secundino Hernándezin Kisses & Kisses.
Kuvataiteilija Sami Lukkarinen (s. 1976) poimii sosiaalisen mediankuvavirrasta materiaalia ja tuo eteemme kuvia, jotka kertovat vahvasti juuri tästä ajasta.
Sami Lukkarinen, Jenni. 2013. Öljyväri kankaalle,190 x 190 cm. Kuva: Jussi Tiainen.
Lukkarisen teokset ovat perustuneet tietoverkkoon jo viimeiset 15 vuotta, mutta vuosien varrella materiaalin rajaton lisääntyminen verkossa on laittanut taiteilijan myös rajaamaan teemojaan. Lukkarisen taide on hyvin ajankohtaista. Suhteemme kuvaan, muotokuvaan sekä omakuvaan on saanut uudenlaisia ulottuvuuksia sosiaalisen median myötä.
Viime näyttelyssä Galerie Forsblomilla Lukkarisen öljyvärimaalausten lähtökohdat nousivat taiteilijan Facebook -kaverien profiilikuvista. Nyt rajaus on vielä tiukempi. Lukkarinen pohtii taiteilijan muotokuvan merkitystä poimiessaan tuntemiensa erilaisten taiteilijoiden tai luovan alan tekijöiden profiilikuvia teostensa lähtökohdiksi. Lukkarinen valitsee kuvat perustuen pitkälti visuaalisiin syihin ja itse kuvan kiinnostavuuteen.
Olennaista on pohtia myös profiilikuvien merkitystä itsessään: ne ovat usein itse otettuja kuvia tai ainakin itse valittuja otoksia. Sama kuva toistuu aktiivisuudesta riippuen sosiaalisen median kentällä päivittäin useita kertoja. Lukkarisen työskentelyprosessi on kaksisuuntainen: materiaali poimitaan sosiaalisesta mediasta ja myös ’palautetaan’ sinne. Taiteilija myös julkaisee maalauksen kuvan Facebookissa ja saa siten paljon palautetta teoksistaan. Teos elää ikään kuin kahta elämää.
Valokuvan ja maalauksen suhde ilmenee Lukkarisen teoksissa kiinnostavalla tavalla. Sami Lukkarinen tarkastelee muotokuvaa pikseli kerrallaan ja luo palettiveitsellä runsastekstuurisen öljyvärimaalauksen, jossa täydellinen digitaalikuva muotoutuu inhimilliseksi monisävyiseksi maalaukseksi. Pienen profiilikuvan suurentaminen paljastaa silmän tavan toimia. Myös tilallisuus korostuu maalauksissa, koska etäisyys saa katsojan näkemään teoksen eri tavoin. Etääntyessä aihe tarkentuu.
Sami Lukkarinen valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2001. Hänen teoksiaan on useiden museoiden ja säätiöiden, kuten Kiasman ja Saastamoisen säätiön, kokoelmissa. Lukkarisella on ollut lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä niin kotimaassa kuin ulkomailla, viime vuonna mm. Saksassa. Taiteilija asuu ja työskentelee Helsingissä.
Harvaan asutulta Etelä-Ruotsin maaseudulta kotoisin oleva kuvataiteilija Jenny Carlsson (s.1984) ammentaa kotiseutunsa autioista maisemista. Hän siirtää verkkokalvolleen piirtyneitä muistoja maalauksiinsa päällekkäisinä maalikerroksina ekspressiivisin siveltimen vedoin. Uinuvat metsiköt, rämeiköt ja juurakot ovat Jenny Carlssonin abstraktien luontokuvausten pääosassa. Jenny Carlssonin teoksia on näytteillä Galerie Forsblomissa ensimmäistä kertaa.
Pohjoismainen luonto näyttäytyy suurimman osan vuodesta hauraana ja riisuttuna. Sen tasaisen niukka värimaailma näkyy Svavelår -teossarjassa sävyinä, jotka Carlsson säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Vallitsevina väreinä ovat harmaan, ruskean ja okran eri sävyt, joiden välistä pilkahtelee sinistä, vihreää, oranssia, pinkkiä ja luumunpunaista. Kontrastia tuo kiiltävä musta.
Aikaisempaan ilmaisuunsa verrattuna Jenny Carlsson kertoo vapautuneensa. Hän antaa intuition johdatella siveltimen jälkeä, joka löytää kulkunsa kokemuksen tuoman varmuuden ansiosta. Jälki on ilmavaa, luontevaa ja kuitenkin väkevää. Ekspressiivinen ja paksu maalauspinta kuvastaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja kerroksellisuutta. Taiteilija ei kulje perinteisen kauneuden perässä vaan maalaa luonnossa näkemiään asioita mahdollisimman realistisesti. Maalausten värit kuvaavat maata ja kiviä, eivät suoranaisesti maisemaa. Jenny Carlsson rinnastaa taiteilijuuden maanviljelijän työhön ja maalaamisen kyntötyöhön, joka alkaa alusta aina uudelleen.
Jenny Carlsson valmistui vuonna 2013 kuvataiteen maisteriksi Umeån kuvataideakatemiasta. Vastavalmistuneen taiteilijan teoksia on ollut nähtävillä muun muassa Kalmarin taidemuseossa, Umeån taidemuseossa sekä Malmön taidehallissa. Hänen teoksiaan kuuluu muun muassa Västerbottenin museon, Helge Lindensin säätiön sekä Blekningen museon kokoelmiin. Jenny Carlsson asuu ja työskentelee Tukholmassa.
Suudelma on koskettava kurotus kohti toista ihmistä. Secundino Hernándezin (s. 1975) näyttelyssä on esillä taiteilijan uusia maalauksia, jotka suudelman tavoin kietovat toisiinsa sekä hengellisyyden ja ruumiillisuuden että aineen ja aineettomuuden rajapintoja.
Hernández aloittaa työskentelynsä figuratiivisista lähtökohdista ja maalauksissa on viittauksia esimerkiksi Salvador Dalín, Joan Mirón sekä muiden espanjalaisten surrealistien teoksiin. Historia näyttäytyy kuitenkin fragmenttina, peitettyinä tai hajotettuina osina. Teoksista huokuu uteliaisuus tekoprosessia kohtaan, jonka avulla Hernández linkittää maalaustensa visuaalisuuden vahvasti nykypäivään.
Suudelmassa on hetki ja historia yhdessä. Siinä yhdistyy tunteiden tulkinta ja yhteisön sääntöjen seuraaminen. Niin maalaustaiteessa kuin suudelmassakin materialisoituu sielullisuuden ja ruumiillisuuden välinen kitka.
Hernándezin maalausten nuorekas energia on huomioitu maailmanlaajuisesti. Parin viime vuoden aikana Hernándezillä on ollut lukuisia näyttelyitä Euroopan eturivin taidemuseoissa ja johtavissa gallerioissa. Taiteilijan teoksia löytyy myös merkittävistä taidekokoelmista, kuten Rubell Family Collectionista Miamista. Hernández valmistui Universidad Complutensen maalaustaiteen osastolta synnyinkaupungistaan Madridista.
http://www.galerieforsblom.com/
