Fredrik Långin esseekokoelma Minä, sinä ja rakkaus esittelee ansiokkaan skaalan pohdintoja filosofiasta, kulttuurista ja uskonnosta.
Yhtenä hyvän esseistin ominaisuutena voitaneen pitää laajaa lukeneisuutta ja kulttuurintuntemusta. Fredrik Långin uusin teos Minä, sinä ja rakkaus todistaa kirjoittajansa ansiokkuutta tällä saralla. Esseet kapuavat antiikin maailmasta alkemistien keskiaikaan ja edelleen moderniin yhteiskuntaan. Långin pohdintojen innoittajina ovat toimineet niin filosofit, taiteilijat kuin myyttien ja kirjallisuuden hahmot.
Laajasta lukeneisuudestaan huolimatta Lång ei yritä esittää kaikkitietävää. Hän tuo kirjan johdannossa esiin oman asemansa kirjoittajana: ”Esseiden kirjoittaminen on avoimuutta eri vaihtoehdoille.” Yksittäiset tekstit ovat ”suuren palapelin yksittäisiä palasia”. Vaikka tekstit on kirjoitettu noin 15 vuoden aikana, ja vaikka aiheet vaihtelevat radikaalisti, tietyt teemat ja näkökulmat toistuvat luoden loogisen, mutta silti rönsyilevän kokonaisuuden.
Maailman monet minät
Yksi teoksessa toistuva teema on vapaus ja sen erilaiset määritelmät sekä ilmentymät. Antiikin yhteiskuntia leimannut orjien käyttö kytkeytyy varhaiseen kristinuskoon: kristitty saavuttaa oman pelastuksensa ja sitä kautta vapautensa uskon kautta samoin kuin orja voi ostaa itsensä vapaaksi työnteolla. Ajatukseen viitataan useissa esseissä, jolloin se kehittyy edelleen ja saa uusia muotoja.
Mitä pidemmälle teosta lukee, sitä mielenkiintoisemmiksi esseet käyvät. Eräänlainen huippukohta saavutetaan teoksen nimiesseessä Minä, sinä ja rakkaus, joka keskittyy dialogin ja kokevan subjektin itsetietoisuuden nousuun länsimaalaisessa kulttuuritraditiossa. Siinä missä homeerinen sankari on riippuvainen ja vastuussa ylimaalliselle jumaljoukolle, arkaaisen ajan runoilija Sapfo loi teoksiinsa itsenäisen, kokevan ja rakastavan subjektin, minän. Uusi vaihe kehityksessä saavutettiin renessanssin kynnyksellä, kun Danten ja Petrarcan runoihin ilmaantui kristillinen lähimmäinen ja rakkauden kohde – sinä.
Niin paljon, niin vähällä
Teoksen esseiden lukeminen on helppoa, mikäli lukija hallitsee länsimaista filosofiaa ja kaunokirjallisuutta edes pääpiirteittäin. Perinpohjainen filosofia- tai kirjallisuusharrastus ei kuitenkaan ole vaatimus, sillä Lång avittaa kirjaan tarttuvaa valottaen tarkastelemiensa ilmiöiden ja teosten historiaa ainakin lyhyesti.
Kokonaisuutena esseekokoelma on haastavuudessaan inhimillinen tarjoten mieltä kutkuttavia näkökulmia niin taiteeseen, talouskehitykseen kuin uskontoonkin. Mitään ei kuitenkaan pureskella loppuun, vaan lukijaa pikemminkin kannustetaan pohtimaan käsiteltyjä ilmiöitä edelleen. Minä, sinä ja rakkaus ei vaadi lukijaltaan liikaa ja tarjoaa silti vastineeksi paljon.
Vuonna 1947 Närpiössä syntynyt Fredrik Lång on koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän asuu Helsingissä ja toimii vapaana kirjailijana. Lång tunnetaan parhaiten romaaneistaan, mutta on julkaissut myös aforismeja ja esseitä. Toukokuussa 2010 julkaistu Minä, sinä ja rakkaus on Långin seitsemäs suomennettu teos.
Fredrik Lång: Minä, sinä ja rakkaus. Suom. Marja Kyrö. Teos. 160 s.
Teksti: Heini Lindfors/
Fredrik Lång, esseekokoelma Minä, sinä ja rakkaus.
