Vuoden 2020 avaa amerikkalaisen Vivian Maierin (1926–2009) näyttely, joka tuo valokuvamaailman sensaatioksi postuumiksi nousseen kuvaajan työn enimmäistä kertaa esille Suomessa. Henkilönä salaperäiseksi jääneen valokuvaajan omakuvat tuovat esiin kysymyksiä valokuvaajan identiteetistä: kuka ja millainen valokuvaaja oli Vivian Maier?
Vivian Maier: October 18, New York, 1953. Kuva: Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.
Valokuvamaailman sensaatioksi postuumisti nousseen Vivian Maierin (1926–2009) kuvat ovat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Maier kuvasi intohimoisesti koko aikuiselämänsä, mutta ei itse tuonut työtään esille, vaan ansaitsi elantonsa toimimalla lastenhoitajana. Anonyymina elänyt Maier kulki kaduilla kamera käsissään ja peilasi itseään heijastuksista, toisista ihmisistä ja omasta varjostaan.
Omakuva ja varjo -näyttely 17.1.- 24.5. tarjoaa arvoitukselliselle valokuvaajalle tilaisuuden kertoa, kuka hän oli, miten hän koki itsensä maailmassa ja mitä hän kenties ajattelisi nyt saamastaan huomiosta.
AdeY tuo alastomuuden takaisin valokuvataiteeseen yllättävästä suunnasta – huumorin kautta. Evolution, part II, Australia, 2018. Kuva: AdeY
Kesäkauden näyttelyiden teemana on ihmisen jälki maapallolla. Kahden keskipolven valokuvaajan, Sanna Kanniston (s. 1974) ja sveitsiläisen Yann Minngardin (s. 1974) laajat näyttelyt tutkivat ja ihmettelevät suhdettamme tosiin elollisiin olentoihin ja planeettamme ekosysteemiin. Ympäristökysymyksiä käsittelevää kokonaisuutta täydentävät Lasse Lecklinin (s. 1982) kuvat Islannin sulavilta jäätiköiltä.
Syksyn näyttelyissä tarkastellaan yksilön ja yhteiskunnan rakenteiden vuorovaikutusta. Näyttelyt tutkivat, miten elämämme rakentuu yhteydessä yhteiskunnallisiin konventioihin ja suhteessa ympäröivän yhteiskunnan kehityskulkuihin. Framing the World on yksityisen kokemuksena kautta yhteiskuntaa katsovan Jari Silomäen (s. 1975) ensimmäinen laaja retrospektiivinen museonäyttely.
Kuva: Jari Silomäki
