Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 28.02.2021

Suomen Kulttuurirahaston jakoi suurpalkinnot merkittävistä kulttuuriteoista

Suomen Kulttuurirahasto jakoi Kalevalanpäivän aattona 27.2. kolme 35 000 euron palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Palkinnon saavat akateemikko Kaisa Häkkinen, viulupedagogi Mauno Järvelä ja kuvataiteilija Kuutti Lavonen.

 

Kuvassa on Kaisa Häkkinen tummassa takissa talvimaisemassa jäällä ja takana on huurteista talvimetsää.

Kaisa Häkkinen. Kuva: Robert Seger

 

Kaisa Häkkinen

Emeritaprofessori, akateemikko Kaisa Häkkinen on kertonut suomalaisille, mitä kieltä käytämme ja mistä kielemme sanat tulevat.

Kaisa Häkkisen akateeminen ura kielitieteen, fennistiikan ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalla on huikea. Uralilaisen vogulin kielen murteen äännerakenteen Häkkinen selvitti jo pro gradu -työssään 1973. Sen jälkeisinä vuosikymmeninä hän oli monissa eri tehtävissä Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Suomen Akatemiassa. Yliopistomaailmaa ja tiedeyhteisöä Häkkinen on palvellut assistenttina, dosenttina, oppikirjojen tekijänä, professorina, dekaanina, instituuttien ja tieteellisten seurojen johdossa sekä tutkimuslaitosten johtoryhmien jäsenenä.

Jokaiselle suomen arkikielen käyttäjälle Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja on aarreaitta. Se kertoo, mistä perussanamme tulevat, minkälaisia kerrostumia kielessämme on, mitä sanojen äänneasusta ja levikistä voidaan päätellä ja mikä kirjakielessämme on lainaa, mikä vanhaa. Hänen teoksensa Kielitieteen perusteet on toiminut pääsykoekirjana lähes kaikissa yliopistoissa.

Kaisa Häkkinen sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2005 kirjasta Linnun nimi. Professoriliitto valitsi hänet Vuoden professoriksi 2007. Akateemikoksi hänet nimitettiin marraskuussa 2020.

Palkinto myönnetään kielen kerrosten kuorinnasta, sanojen selityksistä.

 

Kuvassa on Mauno Järvelä, joka soittaa viulua ja seisoo keskellä olohuonetta.

Mauno Järvelä. Kuva: Ulla Nikula

 

Mauno Järvelä

Pelimanni ja viulupedagogi Mauno Järvelän yhä jatkuvalla työuralla on ollut ratkaiseva merkitys pelimannimusiikin säilymiselle ja suomalaisen nykykansanmusiikin kasvulle. Pedagogina hän on elvyttänyt ja uudistanut lasten ja nuorten musiikkiharrastustoimintaa kehittämänsä näppäripedagogiikan kautta. Siinä keskeistä on yhteisöllinen musisointi ja kaikkien pääseminen mukaan. Monikymmenvuotisen viikonloppu- ja kesäkurssitoiminnan ansiosta kansanliikkeeksi muodostuneen näppäritoiminnan osallistujamäärät lasketaan nykyisin tuhansissa. Järvelän työ on säilyttänyt elävänä kaustislaisen viulunsoittoperinteen, joka on matkalla Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Muusikkona Järvelä on vaikuttanut keskeisesti nykykansanmusiikin kehittymiseen erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla toimineen Kankaan pelimannien ja 1980-luvulla perustetun ja edelleen toimivan JPP-yhtyeen kautta. Taiteellinen työ erityisesti yhtyemusisoinnin uudistamisessa sekä säveltäjänä, sovittajana ja esiintyjänä on myötävaikuttanut lukuisten viulunsoittoon nojaavien nykykansanmusiikkiyhtyeiden tyyliin.

Usein vähemmälle huomiolle jää Mauno Järvelän työ pelimannisävelmien taltioijana ja nuotintajana. Kansanmusiikki-instituutin kautta julkaistujen nuottikirjojen määrä on huomattava ja osaltaan turvaamassa ainutlaatuisen suomalaisen perinnemusiikin siirtymistä uusille soittajapolville.

Palkinto myönnetään perinteen pelastajalle, iloisen soiton opettajalle.

 

Kuvassa on Kuutti Lavonen kädessään maalausälineitä ja oikealla edessä on ruskeaa himmeää verhoa.

Kuutti Lavonen. Kuva: Sami Mannerheimo

 

Kuutti Lavonen

Kuutti Lavonen on taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija, professori ja runoilija. Hän on opiskellut Pohjois-Italiassa Instituto Superiore per le Industrie Artistichessa. Kuvataiteilijana hän on toiminut vuodesta 1978 nostaen suomalaisen kuvataiteen asemaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lavosen teoksia löytyy arvostetuista kokoelmista niin Ruotsista, Ranskasta kuin Espanjastakin.

2000-luvun merkittävimpiin Lavosen teoksiin kuuluvat koristelu- ja maalaustyöt Osmo Rauhalan kanssa Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Tekijöille myönnettiin Kirkon Kulttuuripalkinto 2009, ja teos liitti Lavosen hengellisyyttä heijastavien taiteilijoiden pitkään historialliseen jatkumoon. Pyhyyden maalaaminen yhdistää Lavosen sekä renessanssiin että barokkiin, joita hän niin puhuttelevasti teoksissaan peilaa.

Lavonen on toiminut Kuvataideakatemian taidegrafiikan professorina vuosina 1999-2003 sekä Helsingin kivipainon perustajana. Hänen kunniakseen voidaan lukea suomalaisen taidegrafiikan uudistaminen ja uusien taiteilijapolvien innoittaminen. Lavosen taiteellinen tuotanto ja ajatukset nostavat nähtäväksi sen, miten avoimiksi taide meidät kirjoittaa ja kuinka kuva antaa ajatuksille muodon.

Kuutti Lavonen tarjoaa meille palan ikiaikaista kauneutta ja sitä peilaavia voimakkaita tunteita. Ne ovat vuosikymmenten ajan kutsuneet yleisöä pohtimiaan käsityksiään oikeudesta, totuudesta ja hyvyydestä. Lavonen tuo teoksissaan historian ajattomasti nykypäivään näyttäen ihmisen alastomana, paljaana ja inhimillisenä. Hänen teoksensa ovat kuin pilkahdus ikuisuuden ikkunasta.

Palkinto myönnetään pyhyyden taiteesta, ihmisyyden kuvaamisesta.