Suomen itä valokuvissa on hauska ja haikea tarina ihmisistä, luonnosta ja rajoista. Se kertoo idän sankareista – kehrääjäneidoista, tukkijätkistä, metsästäjistä ja evakkoäideistä, mutta myös varhaisesta teollistumisesta, nykyaikaisen elämäntavan rakentumisesta ja arvojen muuttumisesta. Tunnemme idän sinertävien vaarojen, suurten metsien ja vuolaiden vesien maana, jonka maisema ja ihmisten olemus muuttuvat vähitellen etelästä pohjoiseen kuljettaessa. Näyttely kartoittaa myyttisen Savon, Karjalan ja Kainuun kuvastoa 1860-luvulta alkaen.
Linja-autoa katsomaan tullut poika. Suomussalmi 1939. Kuva: Uuno Peltoniemi
Kokonaisuus paljastaa, miten Suomen itää on haluttu 150 viimeksi kuluneen vuoden aikana esittää. Mukana ovat idän tärkeimmät kuvaajat I. K. Inhasta Arno Rafael Minkkiseen ja 2020-luvun dokumentaristeihin. Esillä on lisäksi monia aiemmin tuntemattomia valokuvalöytöjä. Valokuvien itä on lukemattomista palasista muodostuva maagisen realistinen kudos. Itä kätkee rikkauksia, mutta myös köyhyyttä, ja äärimmäinen herkkyys yhdistyy siellä äärimmäisiin koettelemuksiin.
Historian kestävimmät valokuvat eivät kerro enemmistöjen tavallisuudesta vaan poimivat esiin marginaaleja, joihin itään liittyvät aatteet tihentyvät. Näyttelyn jokainen yksittäinen kuva avaa pienen kappaleen idän tarinaa. Ne eivät ole koko Suomen kuva, mutta ilman itää Suomi olisi jotain aivan muuta kuin millaisena se nyt tunnemme.
Nuori nainen tupakoi. Puumala, Lietvesi 1989. Kuva: Ari Jaskari
Näyttely ja siihen liittyvä julkaisu on koottu julkisista arkistoista ja nykykuvaajien omista kokoelmista. Kokonaisuus on syntynyt osana tutkija Riitta Raatikaisen Itä-Suomen yliopiston humanistisessa osastossa tehtävää väitöstutkimusta ja Kuvattu Karjala -hanketta.
Suomen itä valokuvissa -näyttely on esillä Etelä-Karjalan museossa 14.11.2020 – 11.4.2021
