Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 09.02.2021

Nykyoopperan kotimainen uranuurtaja Ooppera Skaala juhlii neljännesvuosisataa

Helsinkiläinen nykyoopperaan keskittyvä ammattilaisryhmä Ooppera Skaala juhlii kuluvana vuonna 25 toimintavuottaan. Puolituntisella kantaesitysteoksella Sibelius-Akatemian oopperaluokan näyttämöllä Kruunuhaan Kulmakamarissa vuonna 1996 alkanut toiminta on 25 vuodessa kasvanut mittavaksi tilausteoksien ja ulkomaisten nykyoopperoiden esityshistoriaksi.

Kuvassa ovat etualalla vaaleissa vaatteissa kaksi naista, joista toinen laulaa ja taustalla on tummassa takissa ja kravaatissa mieheksi pukeutunut nainen.

Baby Jane. Kuva: Kari Hakli

 

Ooppera Skaala on ollut merkittävä toimija paitsi kotimaisten oopperoiden tilaajana ja kantaesittäjänä myös oopperataiteen uudistajana. Se on tullut tunnetuksi mm. amerikkalaisen nykysäveltäjä Philip Glassin useiden teoksien ensiesittäjänä Suomessa. Ooppera Skaala on tehnyt uraauurtavaa työtä uusien nykyoopperakonseptien luojana ja näistä kokeiluista syntyneiden teoksien koenäyttämönä jo kauan ennen kuin elektronisia soundeja ja nykyteknologiaa alettiin soveltaa isompien toimijoiden produktioissa.  

Tämän päivän oopperaa tämän päivän ihmisille          

Ooppera Skaala on tuonut vuosittain näyttämölle yhden uuden teoksen, parhaimpina jopa useampia. 2000-luvun alussa merkittäviä kokeiluja oli ”Nopeat ja terävät” - teossarja, jossa tuotettiin lyhyitä, tiivitä kantaesitystuotantoja nopeasti sävellysvaiheesta esitykseen asti edeten. Ooppera Skaala on alusta asti pyrkinyt rikkomaan oopperan jähmeää tuotantoprosessia, jossa suunnittelu- ja sävellystyö vie useita vuosia. Ooppera Skaalassa on myös toteutettu workshop-henkisiä tuotantoja, jossa koko ensemble osallistuu teoksen kaikkiin prosesseihin.

Vuodesta 2011 lähtien Ooppera Skaalan tuotannot on tehty pääosin elektronista musiikkia orkestroinnissa hyödyntäen. Viime vuosien merkittäviksi saavutuksiksi voidaan katsoa osallistuminen vuonna 2015 YLEN:n Uuden Musiikin Kilpailuun, jossa se kilpaili Suomen euroviisuedustajuudesta barokkioopperaa ja elektronista tanssimusiikkia yhdistävällä konseptilla sijoittuen kolmanneksi sekä Sofi Oksasen Baby Jane-romaanin oopperadramatisointi, jonka Helsingin Sanomat nimesi syksyn 2019 oopperatapaukseksi. Teoksillaan, aihevalinnoillaan ja musiikillisilla konsepteillaan Ooppera Skaala on pyrkinyt uudistamaan oopperaa taidemuotona ja tuomaan sille uutta yleisöä, jolle traditionaalisen oopperataiteen esitysmuoto on jäänyt vieraaksi. 

 

Kuvassa ovat mustaan pukuun ja valkoiseen paitaan pukeutunut aurinkolasipäinen mies ja vaalea kiharahiuksinen nainen puolivartalokuvassa.

Great Conspiracy. Kuva: Alejandro Lorenzo

Philip Glassin kulttiooppera Aknhanten juhlavuoden suurtuotantona yhdessä Opera Boxin kanssa

Ooppera Skaalan 25-vuotisjuhlavuoden satsaus on amerikkalaisen nykysäveltäjän Philip Glassin vuonna 1983 kantaesitetyn minimalistisen ooppera Akhnatenin Pohjoismainen ensiesitys Aleksanterin teatterissa helmi-maaliskuussa. Teos tuotetaan toisen helsinkiläisen vapaan kentän oopperatoimijan, Opera BOXin, kanssa yhteistyössä.

Aleksanterin teatterin lavalla nähdään maamme eturivin laulajista koostuva solistikaarti, jota täydentää nimiroolissa kuultava nuori unkarilainen kontratenori Zoltan Darago. 12-henkisen kuoron, kahdeksan tanssijaa ja 5-henkisen orkesterin työllistävä teos on mittava satsaus koronavuoden poikkeusoloissa, jossa ensi-ilta nähdään maaliskuussa ensin streamattuna ja myöhemmin syyskuussa kolmen live-esityksen verran osana Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa olojen niin jälleen salliessa.