Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 11.10.2020

Miksi inkerinsuomalaisten kohtaloista on vaiettu? - Se tapahtui meille

Mitä tapahtui 30 vuotta sitten alkaneessa paluumuutossa? Miten vähemmistöön kuuluminen vaikuttaa identiteettiin? Kaksi toimittajaa, Lea ja Santeri Pakkanen sukeltavat uutuuskirjassaan Se tapahtui meille – Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen (Gummerus) syvälle oman sukunsa vaiheisiin.

Samalla teos venyttää totuttuja käsityksiä suomalaisuudesta ja valottaa sellaista kaistaletta Suomen historiassa, joka on jäänyt vähälle huomiolle. Yhden suvun kautta, tutkimustietoon ja arkistomateriaaleihin nojautuen, hahmottuu kuva tuntemattomaksi jääneestä vähemmistöstä.

 

Kuvassa on osa kirjan kannesta ja isoilla kirjaimilla Lea ja Santeri Pakkanen. Taustalla on molempien kasvojen sivukuvat ja rakennuksia musta-valkoisena.

Osa kirjan kannesta. Kuva: Gummerus

 

Kun kansasta on tuhottu puolet, heiltä on viety maa, kieli ja historia ja kun kaikki se on kuitattu vaikenemisella, menneisyys muuttuu ahdistukseksi. Inkeriläiset vanhemmat pyrkivät suojelemaan jälkikasvuaan salaamalla kokemansa kauheudet, mutta menneisyyden taakka siirtyi lapsille, joille jäi juurettomuuden ja muukalaisuuden tunne.

Se tapahtui meille kertoo inkerinsuomalaisten historiasta 1600-luvulta tähän päivään. Vainoa, karkotuksia, vankileirikokemuksia, venäläistämistä ja paluumuuttoa käsitellään kirjassa sekä oman suvun kautta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Isän ja tyttären tutkimusmatka vie Jäämeren rannalle Jakutiaan, jonne karkotettiin isoäiti, ja siperialaiseen Gulag-vankileirikaupunkiin, jonne päätyi isoisä. Kirja johdattaa myös Venäjän Karjalaan, jonne hengissä selvinneet inkeriläiset pääsivät sodan jälkeen ja Pietarin alueelle, missä inkeriläiskylien tilalla seisovat venäläislähiöt ja huvilat.

Paluumuuttajat ja heidän vastaanottonsa

Kirja käy läpi 30 vuotta sitten alkaneeseen paluumuuttoon liittynyttä poliittista keskustelua ja uutisointia sekä kertoo vuonna 1991 Suomeen tulleiden Lea ja Santeri Pakkasen omia kokemuksia kotiutumisesta. Santeri Pakkanen valittiin 1989 Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton puheenjohtajaksi, ja hän seurasi paluumuuton alkamista paraatipaikalta. Lea Pakkanen kuvaa paluumuuttoa 7-vuotiaan koululaisen silmin, joka yrittää sulautua joukkoon ja omaksuu siten vaikenemisen kulttuurin.

Huomasimme olevamme erilaisia myös tavalla, jota emme olleet odottaneet. Kai me ajattelimme muuttaneemme suomalaisina suomalaisten maahan, saapuneemme omiemme joukkoon. Mutta samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa suomalaisuutemme oli ollut itsestäänselvyys, Suomessa sen päälle ilmestyi kysymysmerkki.

Lea Pakkanen
Lea Pakkanen (s. 1983) on toimittaja sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologi, joka on työssään käsitellyt sotien ja konfliktien vaikutusta siviileihin.

Santeri Pakkanen
Santeri Pakkanen (s. 1950) on toimittaja, joka oli keskeisesti mukana, kun inkeriläisten oli jälleen mahdollista järjestäytyä ja aktivoitua Neuvostoliitossa 1980-luvulla.

Lea ja Santeri Pakkanen, Se tapahtui meille – Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen
Kuvaliitteessä on Meeri Koutaniemen valokuvia sekä Pakkasten kotialbumikuvia
Painettu kirja ilmestyy 11.10.2020
Äänikirja ilmestyy 19.10. lukijoina Rosanna Kemppi ja Pertti Koivula