Amos Andersonin taidesyksyssä on myös näyttely-yllätyksiä. Taidemaalari August Uotilan näyttelyssä on noin 60 teosta taiteen kultakaudelta. Esillä on noin puolet Augustin tuotannosta. Onkin näyttelyn aika, sillä edellinen näyttely katsottiin vuonna 1886.
Uotila on vähemmän tunnettu mestari, vaikka työt kertovat mestarillisista opinnoista ja siveltimestä. Kävijä miettii varmasti, mihin Augustin taide olisi kantanut, ellei hän olisi kuollut 28-vuotiaana. August Uotila oli Favén-suvun jäsen, Urjalan Uotilan talosta. Vaikka August sijoitetaan mieluusti talonpoikaiseen taustaan, hänen kotinsa ja perussivistyksensä oli säätyläisen.
Eeva Pinomaa ja August Uotila. Galleristi Eeva Pinomaa ja hänen isoisänisän veli August Uotilan nimikirjoitus. Kuva: Anja Kuoppa
August Uotilan maalaama teoskokonaisuus on monenlainen: muotokuvia, ihmisiä työssä, maisemia eteläisestä Euroopasta ja kotimaasta.
SKS on julkaissut näyttelyn oheen teoksen August Uotilasta ja hänen taiteestaan. Appelsiinitytön maalarin on toimittanut Synnöve Malmström ja sen kirjoittajat ovat Hanne Selkokari ja Tiina Penttilä. Malmström on myös kuratoinut näyttelyn.
Appelsiinitytön maalari –teos esittelee kattavasti August Uotilan teokset, elämän ja taiteen arvion. Kaksikielinen teos on ehdottomasti tarpeellinen kirjallinen osa ajan taidekuvalle. August seurasi oman aikansa taidevirtoja, ja osallistui niihin omalla panoksellaan. Toipilas-teema, ulkoilmamaalaaminen ja sen myötä ilman ja valon tutkiminen, naturalismi ja mm. muotokuvamaalauksen tyylit näkyvät teoksissa. Kirjan todella laadukas kuvitus antaa arvon teoksille, joista saa syvällisen käsityksen, vaikka alkuperäistä ei näkisikään.
Appelsiinitytön maalari, kirja August Uotilasta ja hänen taiteestaan. Kuva: Anja Kuoppa
Laatukirjaan sisältyy myös lähdeluettelo ja henkilöhakemisto helpottamaan lisätiedon tarpeita. Appelsiinitytön maalari on miellyttävä myös kirja kirjana, se on käteen sopiva ja kannen niskaosa tuntuu ylelliseltä. (Joskus on mainiota kohdata fyysisesti mukava kirja.) Sugar Design on suunnitellut hienon kehyksen kuville ja huolella tehdylle tekstille.
Tiina Penttilä arvioi, että Uotilalla – tai Augustilla, kuten hän itseään kutsui – on erilainen muototaju kenties talonpoikaisen ympäristön ansiosta. Avajaistilaisuudessa Penttilä totesi, että todellisuudessa Uotilan polut menivät usein ristiin muiden suomalaisten kultakauden taiteilijoiden kanssa. Kun Uotila maalasi ulkoilmassa Bretagnessa, muut olivat Suomessa ja päinvastoin. – Vahvin kausi oli Bretagen ja toinen Pariisin matka, joka katkesi köyhyyteen ja kurkkutuberkuloosiin. Uotilan oli palattava kotiin.
- Uotila kulki omia polkujaan ja muodosti oman taidekäsityksensä. Italiassa Korsikalla ja Nizzassa syntyivät valokylläiset työt, Penttilä viittasi Uotilan uusiin ennen kuolemaa syntyneisiin maisemateoksiin.
Tiina Penttilä kirjoitti Augustin uudelleen Suomen taidekartalle. Kuva: Anja Kuoppa
Penttilä totesi myös, että kotimainen kritiikki moitti Uotilan taidetta kosmopoliitiksi. Viimeinen teos on nuotanvetäjät, jota August Uotila maalasi kaksi viikkoa yötä myöten. – Teos on synteesi kaikesta Uotilan tekniikasta, Penttilä kertoi.
Nuotanvetoa Korsikan rannalla 1886, August Uotilan viimeinen teos. Kuva: Ilari Järvinen
Vuonna 1886 August Uotilalla ja Johannes Takasella oli yhteinen muistonäyttely molempien kuoleman jälkeen.
Antti Uotila, taiteilijan isä 1880. Kuva: Raimo Granberg
Aamulla akkunassa 1879. Kuva: Raimo Granberg
Satama 1880. Kuva: Kari Siltala
Jäällä 1880. Kuva: Tampereen taidemuseo
Keväällä Tuileries'n puistossa 1880. Kuva: Markku Haverinen
