Viime vuosisadan nopea tekninen kehitys ja globaali kapitalismi, totalitarististen väkivaltakoneistojen nousu ja tuho, kaksi maailmansotaa ja toisaalta niin demokratian kuin tasa-arvon ihanteenkin läpimurrot mullistivat maailman. Teollistuneessa yhteiskunnassa taiteen ja esteettisten kokemusten ydin määriteltiin uudelleen.
Avantgardeliikkeet ja massakulttuuri virittivät kysymyksiä taiteen suhteesta poliittiseen valtaan, teknologiaan sekä ruumiilliseen ja intuitiiviseen tietoon. Merkityksen, tulkinnan ja muodon teemoja lähestyttiin uusista näkökulmista. 1900-luvun alkupuolella taiteesta tuli uudenlainen poliittisen taistelun työkalu: modernista taiteesta etsittiin keinoja ravistella turtuneita arjen suorittajia aistimaan, ajattelemaan ja toimimaan rohkeammin ja aidommin niin yksilöinä kuin yhteisössäkin.
Estetiikan klassikot II: Modernista postmoderniin on laaja valikoima modernin estetiikan tärkeimpiä kirjoituksia. Ne peilaavat moniäänistä vuosisataa, jonka kuluessa aiemmat ”suuret kertomukset” pirstaloituivat lukuisiksi ”pieniksi kertomuksiksi”. Tekstejä yhdistävät kysymykset eletyn elämän, intuition ja sisäisyyden merkityksistä tiedon ja taiteen tuottamisessa sekä pohdinta uusien taiteellisten tekniikoiden ja teknologian ympärillä. Miten taide voisi osallistua ”paremman maailman” rakennustyöhön?
Suuri osa kirjoituksista julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi. Suomennosten ohella teos sisältää asiantuntijoiden johdannot kuhunkin aihepiiriin.
Menneisyyden kirjoitukset toimivan kriittisenä vastakuvana nykyajalle ja sen utopioille
”On ihmeellistä kokea kerta toisensa jälkeen, miten menneisyyden kirjoitukset avaavat näkymiä nykyisyyteen. Usein ne tuntuvat toimivan kriittisenä vastakuvana nykyajalle ja sen utopioille tulevaisuudesta.” Anita Seppä & Ilona Reiners
”Kaikkien esteettisten motiivien alussa on symmetria. Jotta asioissa olisi ajatusta, mielekkyyttä ja harmoniaa, ne täytyy ensin muotoilla symmetrisesti. Kokonaisuuden osat täytyy sovittaa toisiinsa ja järjestää sopusuhtaisesti saman keskipisteen ympärille.” Georg Simmel (suom. Tiina Huuhtanen)
”Taideteoksen äärellä on tosiaankin mieltä vailla kysyä, onko taiteilijan ilmaisema sisältö metafyysisesti tai historiallisesti totta vai epätotta; se on kuin asettaisi moraalisen tuomioistuimen eteen mielikuvituksen eteerisiä näkyjä.” Benedetto Croce (suom. Salome Vähämäki)
”Kauneuteen on perinteisesti liitetty sielu ja henki sekä toisaalta valo, kirkkaus ja loisto. Uudemmalla ajalla näiden oheen tai sijaan ovat tulleet luonne ja luonteenomaisuus, tunteet ja mielentilat, intensiivisyys ja erityisesti taiteen yhteydessä ilmaisu ja ilmaisuvoima.” Jyri Vuorinen
”Joka tarrautuu korkeisiin ja vakaviin nautintoihin, se vähentää nautintojaan. Hän joutuu alituiseen karsimaan mielihyvän arvoisia asioita; hyvää makuaan harjoittaessaan hän viimein niin sanotusti hinnoittelee itsensä markkinoilta. Tässä tilanteessa camp-maku voi kerrostua hyvän maun päälle arkailemattomana ja nokkelan henkevänä hedonismina. Hyvän maun harjoittaja muuttuu nyt hilpeäksi, kun aiemmin häntä uhkasi krooninen turhautuminen. Camp-maku tekee hyvää ruuansulatukselle.” Susan Sontag (suom. Jyri Vuorinen)
Ilona Reiners, Anita Seppä & Jyri Vuorinen (toim.)
Estetiikan klassikot II. Modernista postmoderniin. Gaudeamus
