Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 25.08.2025

Espanja myyttien takaa -näyttely vie matkalle mielikuviin Sinebrychoffin Taidemuseon syksyssä

Syksyllä Sinebrychoffin taidemuseossa voi palata takaisin kesäiseen tunnelmaan, kun Espanja myyttien takaa -näyttely tarjoaa Välimeren valoa ja maisemia, röyhelöiden runsautta, lämpöä sekä espanjalaisuuden maustetta. Näyttely esittelee Espanjan 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaidetta.

Kuvassa on nuori nainen sohvalla ja nojaa oikealla kädellään käsinäjaan. Hänellä on kultaisen kirjailtu päähine ja hameen ylläosa sekä punainen huivi vyötäröllä. Hameen alaosa on vaalea. Vasemmalla on iso kuparin värinen karahvi ja oikealla vaaleata sohvaa.

Luis Masriera (1872–1958), Odaliski. Kuva:Colección Pedrera Martínez

 

Mitä sinulla tulee ensimmäisenä mieleen Espanjasta? Onko se kenties valo, lämpö, loma tai rannat? Nämä mielikuvat ovat ainakin vahvasti sidoksissa Espanjaan. Sinebrychoffin taidemuseon Espanja myyttien takaa -näyttely tarkastelee maahan liitettyjä mielikuvia ja sitä miten espanjalaiset taiteilijat olivat niitä osaltaan aktiivisesti mukana rakentamassa.

”Suurten espanjalaisten mestareiden kuten Francisco de Goyan (1746–1828) ja Pablo Picasson (1881–1973) taide on hyvin tunnettua meillä Suomessa. Sen sijaan Espanjan 1800-luvun maalaustaidetta ei tunneta juuri lainkaan ja haluamme tuoda sen näkyville”, museonjohtaja Kirsi Eskelinen kertoo.

Näyttely esittelee ensimmäistä kertaa suomalaiselle yleisölle Espanjan 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaidetta näin laajasti ja monipuolisesti. Edustettuina ovat aikakauden kuuluisat taiteilijat, kuten Mariano Fortuny y Marsal (1838–1874), Lluís Masriera (1872–1958) ja Joaquín Sorolla (1863–1923).

Kiehtova Espanja on houkutellut eurooppalaisia matkailijoita jo 1700-luvulta alkaen. Espanjalaisuuden kuvasto syntyi maahan ihastuneiden matkailijoiden ja heidän mielikuviinsa vastanneiden paikallisten taiteilijoiden vuorovaikutuksessa. Näyttelyssä esillä olevissa maalauksissa voi aistia vahvan kulttuuri-identiteetin. Teoksissa on nähtävissä maan eksoottisuutta ja erityispiirteitä korostavia aiheita. Edelleen nykypäivänä matkailijat ympäri maailmaa etsivät näihin mielikuviin pohjautuvaa autenttista Espanjaa.

 

Kuvassa on teos, jossa on vihreän kellertävää ruohoa ja lhäällä vasemmalla iso puu. Etualalla on istumassa vasemmalla nainen vaaleassa puserossa ja mustassa hameessa. Vieressä oikealla on miea vaaleassa paidassa. Oikealla seisoo mies vaaleassa paidassa ja ruskeissa housuissa. Vasemmalla on  kolme polkupyörää. Takana näkyy taloja.

Ramón Casas (1866–1932), Pyöräilijöiden lepohetki, 1896. Kuva: Colección Fundación Fran Daurel 

 

Näyttely esittelee myyttisen Espanjan kuvauksia sekä uutta aikaa kohti kurottuvia maalauksia. Näyttelyn on tuottanut espanjalainen c2c Creación y gestión de proyectos culturales, S.L. ja kuraattoreina ovat toimineet taidehistorioitsijat Helena Alonso sekä J. Òscar Carrascosa. Näyttelyn kuraattori museon puolelta on amanuenssi Salla Heino.

Eksotiikan lumoissa

Andalusia oli monen matkailijan määränpää jo 1800-luvulla. Alueen maisemat, monikulttuurisuus sekä paikalliset perinteet sopivat hyvin mielikuviin maan eksoottisuudesta. Erityisesti andalusialaisuutta ihannoivat maalaukset saavuttivat menestystä Euroopan markkinoilla.

Mariano Fortuny y Marsal (1838–1874) on yksi Espanjan 1800-luvun taiteen suurista kansainvälisistä mestareista. Hän saavutti menestystä erityisesti orientalistisilla aiheillaan. Monet taiteilijat seurasivat Fortunyn jalanjälkiä maalaustyylin, aiheiden sekä kansainvälisten vaikutteiden osalta. Yhtenä orientalismin suosittuna aiheena olivat idealisoidut naishahmot, odaliskit. Odaliskien viehättävä olemus koettiin taiteessa kiinnostavana ja mystisenä, vaikka todellisuudessa nämä itämaiset jalkavaimot olivat myös kauppatavaraa.

Espanjalaisessa taiteessa suosittuja aiheita olivat myös romantisoidut arkisia tilanteita, tunnelmia ja paikallisia tapoja kuvaavat maalaukset sekä kirkolliset aiheet. Näyttelyn teoksissa nähdään muun muassa vaatteiden kaupustelijoita, koristeellinen ja hetkellisyyttä korostava maalaus kenkien sovituksesta suutarin luona, kaupunkielämää kuvaava parturikäynti sekä uudenlaista vapaa-aikaa korostava maisemamaalaus pyöräilijöiden lepohetkestä.

Samalla tavoin kuin matkailijat tulivat kokemaan Espanjan eksotiikkaa, myös espanjalaiset taiteilijat lähtivät etsimään ja kuvaamaan uusia kulttuureja. He oleskelivat etenkin eurooppalaisen taiteen keskuksissa kuten Pariisissa ja Roomassa. Myyttisen espanjalaisuuden vaikutus kulki heidän mukanaan, mutta vilkkaiden taidekeskusten uudistavassa ilmapiirissä monet taiteilijat siirtyivät kohti kansainvälisempää ilmaisua.

 

Kuvassa on istumassa tyttö punaisessa puserossa ja vaaleassa rimpsuhameessa. Vasemmalla on harmaata verhoa ja takana vihreitä pyöreitä istuimia. Kuva on osa teoksesta.

Luis Jiménez Aranda (1845–1928), Pohdiskeluhetki, 1876. Colección Pedrera Martínez 

 

Valon etsijät

Välimeren valo houkutteli Espanjan rannikoille taiteilijoita kaikkialta Euroopasta. Erityisesti Valenciassa ja Kataloniassa kehittyi suuntauksia, joissa valon tarkastelu oli tärkeää. Taiteilijaystävykset Joaquín Sorolla (1863-1923) ja José Navarro Llorens (1867–1923) innostuivat ulkoilmamaalauksesta ja hetkellisistä tunnelmista impressionistien tapaan. Heidät tunnettiin mestarillisina valon ja veden kuvaajina.

”Kansainväliset vaikutteet näkyvät Sorollan taiteessa. Maalauksissa katse kiinnittyy luovaan värien käyttöön, sekä taiteilijan kykyyn vangita kiehtovasti valoa ja tunnelmaa. Tämän ohella Sorolla oli myös arvostettu muotokuvamaalari”, amanuenssi Salla Heino sanoo.

Rooman ja Pariisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ilmapiiri muovasi espanjalaista taidetta kohti modernismia. Maisema ja modernisoituva maailma saivat perinteiden ja stereotypioiden kuvaamiselta tilaa uuden ajan taiteilijoiden aiheissa.

Espanja myyttien takaa  
11.9.2025–11.1.2026  
Sinebrychoffin taidemuseo

Näyttelyn kuraattori:
Helena Alonso, C2c taidehistorioitsija 
J. Òscar Carrascosa, C2c taidehistorioitsija 
Salla Heino, Sinebrychoffin taidemuseon amanuenssi

Teosten lainaajat:
Colección Pedrera Martínez
Fundación Fran Daurel
Museo Diocesano de Barcelona

https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/