Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 13.11.2025

Elli Salon kirjoittama Muistopäivä-esitys käsittelee traagista ja vaiettua historiaa Kansallisteatterissa

Elli Salon kirjoittama ja Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä saa kantaesityksensä Pienellä näyttämöllä 19.11. Salo on kirjoittanut fiktiivisen näytelmän vuoropuhelussa Kansallisarkiston laajan tutkimushankkeen Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista. Näyttämöllä nähdään koskettava esitys, jossa ihmisten toivonliekki ei sammu, vaikka syöksykierre on vääjäämätön.

 

Kuvassa on veneessä kuusi henkilöä tummahkoissa vaatteissa. Taustalla on tummalla taustalla nuoren naisen kasvokuva lierihatussa.

Kuva: Janne Vasama

 

Vainoissa kuolleiden tarinat täydentävät kuvaa historiasta

1930-luvun Suomi kamppaili maailmanlaajuisen talouslaman kourassa, ja työttömyys kasvoi ennennäkemättömiin lukuihin. Puutetta kärsittiin leivän ja asumusten lisäksi empatiasta, sillä Lapuan liike ja äärioikeistolaiset arvot kylvivät yhteiskunnassa pelkoa ja julmuutta. Lohduttoman näköalaton tilanne pakotti kymmenet tuhannet suomalaiset etsimään elämän perusasioita ‒ työtä, leipää ja lämpöä ‒ Neuvostoliitosta. 

Töitä kaikille ja ruokaa kahdesti päivässä -lupausten sijaan loikkareita odotti ankea ja brutaali todellisuus, jossa ihmisarvo oli lakkautettu. Neuvosto-propagandan onnela osoittautui päämäärättömäksi työorjuudeksi ja pakkosiirroiksi. Kollegoina työskentelivät korventava nälkä, vilu, sairaudet ja kavalkadi syöpäläisiä. Aika ei parantanut tilannetta: Stalinin vainoissa vuosina 1937–1938 teloitettiin keskimäärin 1 500 ihmistä joka päivä.

Elli Salon kirjoittama ja Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo seitsemästä ihmisestä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla. Salo on kirjoittanut Muistopäivä-näytelmän yhteistyössä *Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa.

Salon teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Näytelmän maailman ja henkilöt Salo on koostanut tutkimusmateriaalina käytetyistä aineistofragmenteista ja kutonut ne yhteen mielikuvituksensa avulla. Siten hahmot eivät suoraan edusta ketään olemassa ollutta tai elävää ihmistä. 

 

Kuvassa on seitsemän henkilöä rivissä kauhtuneissa takeissa ja vaaleissa puseroissa. Tausta on tumma ja jalkojen alla on vaaleita hiutaleita.

Kuva: Janne Vasama

 

Oksasen taitavassa ohjauksessa näyttämölle syntyy poikkeuksellisen vaikuttava teos, jonka yhteiskunnallinen merkitys on huomattavan suuri.

”On demokraattisen yhteiskunnan kannalta välttämätöntä, että viimein on selvitetty se, mitä Neuvostoliittoon lähteneille ihmisille tapahtui. Emme voi sulkea silmiämme siltä, että Suomessa monet ajettiin niin ahtaalle, etteivät ihmiset enää nähneet muuta ratkaisua. Työryhmänä meitä on liikuttanut jokaisen näytelmän henkilön tarina. Olemme pysähtyneet sen valtavan voiman äärelle, jota ihminen sisällään kantaa. Voiman, joka auttaa jatkamaan eteenpäin ja löytämään toiveikkuuden silloinkin, kun todellisuus ympärillä on pilkkopimeä,” ohjaaja Riikka Oksanen sanoo.

Upean ensemblen näyttelijätyö saa katsojan imeytymään henkilöhahmojen traagiseen tarinaan ja kohtaloon ensihetkistä alkaen. Rooleissa nähdään Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko Toiviainen.

Musiikki ja koreografinen liike ovat saumattomat osat esitystä, ja ne molemmat kuljettavat tarinaa eteenpäin pakahduttavan vahvasti ja kauniisti. Muusikot Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen ovat koko ajan näyttämöllä, ja kaksikko on myös säveltänyt esityksen musiikin. Koreografiasta vastaa Lasse Lipponen, joka Louhivuoren ja Tolosen tavoin debytoi Kansallisteatterissa.

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025

Työryhmä

Rooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko Toiviainen

Muusikot Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen

Ohjaus Riikka Oksanen 
Teksti Elli Salo 
Lavastussuunnittelu Janne Vasama 
Pukusuunnittelu Saija Siekkinen 
Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen 
Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen 
Livevideosuunnittelu Kalle Mäkelä 
Naamioinnin suunnittelu Emma Loponen 
Tekstin dramaturgi Minna Leino

*Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus päättyy vuoden 2025 lopussa, ja se on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista. 

Lue tutkimuksesta lisää täältä Suomalaiset Venäjällä/ Kansallisarkisto https://kansallisarkisto.fi/suomalaisetvenajalla      

Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät (Otava) julkaistiin toukokuussa 2025, ja Salo on teoksellaan noteerattu kaunokirjallisuuden vuoden 2025 Finlandia-palkintoehdokkaana. Teatterin Uusi Alkukirjasto (TUA) julkaisee Muistopäivä-näytelmän 18.11.2025. 

Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019). Oksanen aloittaa vuoden 2026 alussa Ryhmäteatterin taiteellisena johtajana.