Elina Penttinen: ”Piripiri! Makuja Mosambikista”

Maassa viisi vuotta UNESCOn tehtävissä työskennellyt Elina Penttinen kertoo kiinnostavasti siitä, miten mosambikilaisen keittiön monipuoliset ruoat ovat syntyneet. Hän kertoo perinteistä, löytöretkeilijöiden vaikutuksesta ja raaka-aineista. Tunnustusta saa myös paikallinen kodinhoitaja-kokki, joka on osaltaan myötävaikuttanut kirjan syntyyn.

Etelä-Amerikasta ja Aasiasta peräisin olevat hedelmät, juurimukulat ja kasvit ovat pääasiassa aasialaisten, arabien ja portugalilaisten löytöretkeilijöiden ja kauppiaiden mukanaan tuomia. Ilahduttavaa oli löytää kirjasta raaka-aineluettelo, jossa kerrotaan eri aineista kattavasti. Harvinaisempia kasveja korvaavat tuotteet on myös mainittu. Kassavanlehtiä ei tarvitse etsiä kaupoista kotinurkkia kauempaa, vaan ne voi korvata pinaatilla tai kurttukaalilla.

Mukana on tietenkin myös piripirikanan resepti. Portugalilaisten kuuluisasta piripirikastikkeesta voi kiittää mosambikilaisia. Kun portugalilaiset toivat chilin Keski- tai Etelä-Amerikasta Mosambikiin, se alkoi levitä. Chilien risteytymästä syntyi piripiri-lajike (rongan kielinen ”paprika-paprika”) eli afrikkalainen linnunsilmächili.

Piripiripensas kasvaa parhaimmillaan metrin korkuiseksi ja sen chilipalkojen pituus vaihtelee kolmesta kymmeneen senttimetriin. Pienet pirit ovat sacanoita (”pikkupiruja”) ja pidemmät malaguetoja. Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi piripirin tehoaine on kapsaisiini. Sitä on palon vaaleassa väliseinämässä ja siementen kiinnityskohdassa. Tabascochilikin kalpenee tämän moninkertaisesti vahvemman piripirin rinnalla. Piripiriä onkin käytetty turruttamaan kipuhermoja suussa ja laittamaan liikkeelle elimistön omat kipulääkkeet, endorfiinit, sekä verenkierron liikkeelle. Onpa tätä tujua chilikasvia käytetty pellon laidalla norsujen pelotteluunkin.

Reseptivalikoimassa on ohjeita alkuruoista jälkiruokiin asti. Mukana on perinteistä M´boaa eli kookos-kurpitsahöystöä, tulista piripirikanaa, grillattua kalaa, keittoja, salaatteja ja paljon muuta aina. Jos haluat leipoa mosambikilaisittain, kannattaa kokeilla vaikkapa Bolo Polanaa eli bataatti-cashewpähkinäkakkua.

Bolo Polana eli bataatti-cashewpähkinäkakku

Ainekset
250 g bataattia
250 g cashewpähkinöitä
4 dl sokeria
100 g voita
8 kananmunaa
2 tl vaniljasokeria

Pese ja kuori bataatit ja keitä ne runsaassa vedessä kypsiksi. Kaada vesi pois ja hienonna ne sitten monitoimikoneessa. Jauha seuraavaksi cashewpähkinät monitoimikoneessa maun mukaan joko pähkinäjauhoksi tai ronskimmiksi muruiksi. Sulata voi. Sekoita cashewpähkinät, bataattimuusi, sokeri ja voisula. Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset ja sekoita keltuaiset yksitellen edellä valmistamaasi taikinaan jatkuvasti sekoittaen. Vatkaa 4 munanvalkuaista kiinteäksi vaahdoksi ja sekoita se varovasti taikinan joukkoon. Vuoraa uuninmentävä kakkuvuoka voilla ja korppujauhoilla ja kaada taikina siihen. Paista uunissa 220 asteessa, kunnes kakku on kypsää (n. 20-30 minuuttia). (Voit tarkistaa kypsyysasteen hammastikulla: pistä sillä kakkua. Jos tikku nousee kakusta vaivatta ja puhtaana, ilman taikinaa, on kakku kypsää.)

Tarjoile joko kuumana tai kylmänä ja koristele pölysokerilla ja cashewpähkinöillä. (Lähde: Piripiri! Makuja Mosambikista)

Piripiri hedelmäkauppias. Kuva: Schildts & Söderström

”Piripiri! Makuja Mosambikista” saa lukijan ja kokkailijan hyvälle tuulelle ruokien lisäksi myös ulkoasullaan. Kirjan kuvitus on kuin värikylläisestä matkakirjasta. Siellä täällä sivuilla on ripoteltuna myös tietoiskuja asukkaista, kielestä ja paikoista.

Kiinnostavaa! Turhaan ei tekijä esipuheessaan totea, että ”Tavoitteena on ollut, että sekä arkiruokaan vaihtelua haluava kotikokki kuin kokeileva kulinaristikin löytää kirjasta itselleen piristystä ja uutta potkua keittiöön – siitäpä nimi Piripiri!”

Elina Piki