Elga Sesemannin näyttely aloittaa Ateneumin uuden Modernit klassikot -näyttelysarjan. Sesemannin koko uraa tarkasteleva näyttely on ensimmäinen katselmus taiteilijan tuotantoon. Itsenäinen ja omaehtoinen Sesemann oli modernin ajan taiteen uudistaja, joka kiinnitti kriitikoiden ja taideyleisön huomion jo ensimmäisillä näyttelyillään. Taiteilijan tuotannon ytimessä ovat hänen lapsuutensa ja evakkomatkansa muistot.
Elga Sesemann: Nimetön (1973), Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve
Uusi Modernit klassikot -näyttelysarja esittää kokoelmien taiteilijoita 1900-luvulta Ateneumin 1. kerroksen kolmessa näyttelysalissa. Ateneumin vastuualueella olevassa kokoelmassa on laajasti modernia taidetta, joka pääsee näyttelysarjan myötä paremmin esille. Ensimmäisen kerroksen näyttelyt kootaan pääasiassa Kansallisgallerian omasta kokoelmasta.
Elga Sesemannin (1922–2007) elämäntarina on poikkeuksellinen ja kiinnostava esimerkki naistaiteilijan ammattiurasta Suomessa. Sesemann muutti Viipurin evakkona perheineen Helsinkiin talvisodan aikana. Vuonna 1945 taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Helsingissä kiinnitti heti kriitikkojen ja taideyleisön huomion. Nuori 23-vuotias taiteilija oli lupaava, omintakeinen koloristi, jonka teoksia verrattiin Edvard Munchin ja Helene Schjerfbeckin maalauksiin. Sesemannin taiteellinen tuotanto on mittava – ura jatkuu aktiivisena ja ilmaisultaan monesti uudistuen 1990-luvun puoliväliin asti.
Evakkous taiteen lähtökohtana
Sesemann palasi taiteessaan toistuvasti lapsuuden ja nuoruuden muistoihin Viipurissa sekä talvisodan syttymisen jälkeen alkaneeseen evakkomatkaan. Hänen teoksensa käsittelevät sota-ajan jättämiä jälkiä, kotiseudun menetystä ja elämänkulun katkeamista.
Taiteilijan yksilölliset kokemukset toimivat samalla yhteisöllisen muistin rakentajina ja pohtivat kysymyksiä identiteetistä, olemassaolosta ja sivullisuudesta. Teokset tarjoavat samaistumispinnan myös nykyiseen maailmantilaan.
Elga Sesemann: Omakuva (1946), Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis
Sesemann loi ekspressiivisiä, puoliabstrakteja maalauksia ihmisistä, maisemista ja sisätiloista. Teosten tunnelma heijastaa sodanjälkeistä yksinäisyyttä ja melankoliaa. Omakuvissa ja muotokuvissa katseet ovat poissaolevia, osin tai kokonaan siveltimen häivyttämiä. Sisätilat ja maisemat rakentuvat muistoista, lapsuuden kokemuksista ja unenomaisista hetkistä.
Sesemann kulki omaa polkuaan elämässä ja taiteessa
Sesemann oli taiteilijana omaehtoinen, eikä välittänyt verkostoitumisesta Helsingin taidemaailmassa. Hän ei seurannut taiteessaan trendejä, vaan keskittyi maalaamaan omia elämänvaiheitaan ja teki taiteelliset päätöksensä itse. Sesemann jätti opintonsa sekä Suomen Taideakatemiassa ja Vapaassa Taidekoulussa kesken, kun hän koki opettajien ohjaavan hänen työskentelyynsä liikaa. 1940-luvun lopulla hän muutti pois pääkaupunkiseudulta Ruovedelle miehensä Seppo Näätäsen kanssa.
Puolison sairastuminen ja kuolema vuonna 1964 muutti Sesemannin taiteellista ilmaisua. Surutyö, enkelit ja surrealistiset viitteet täyttivät hänen teoksensa. Teosten väripaletti muuttui aiemmista vahvoista vihreistä ja keltaisista murrettuihin tummiin ja harmaan sävyihin. Näätäsen kuoleman jälkeen Sesemann palasi Helsinkiin, jossa hän asui sisarensa asunnossa aina kuolemaansa vuonna 2007 asti.
Näyttely nostaa Sesemannin osaksi Suomen modernin taiteen historiaa
Sesemann ansaitsee paikkansa osana modernin taiteen historiaa, ja myös yleisö on toivonut taiteilijan näyttelyä Ateneumiin. Uransa aikana lähes sataan näyttelyyn osallistunut taiteilija on tehnyt paluun taiteen tutkimuksen ja esittämisen keskiöön vasta viime vuosina. Modernit klassikot -näyttelyyn tulee noin 80 Sesemannin teosta, joista puolet on Kansallisgallerian omista kokoelmista ja loput muista museo- ja yksityiskokoelmista.
Modernit klassikot: Elga Sesemann -näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Anu Utriainen. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan ensimmäinen Elga Sesemannia ja hänen tuotantoaan käsittelevä temaattinen elämäkerta.
Näyttely on osa Helsingin juhlaviikkojen 2026 ohjelmaa.
