Kalevala Koru syntyi vuonna 1937 rohkeiden naisten visiosta. Vuonna 1939 Kalevala Korun perustaja Elsa Heporauta marssi USA:n presidentin puolison Eleanor Rooseveltin puheille tavoitteenaan viedä Suomen naiset, muotoilu ja kulttuurihistoria maailmankartalle. Tänään 90-vuotisjuhlavuotensa aloittava Kalevala Koru loistaa edelleen perustajansa sinnikkyyden, arvomaailman, kansainvälisyyden ja muotoiluymmärryksen jalanjäljissä. Tänä päivänä Kalevala-koruja kantavat niin suomalaiset eturivin räppärit kuin japanilaiset muotoilun ystävätkin.
Elsalla Heporaudalla oli asiaa. Ja koska asia oli painava ja tärkeä, hän oli päättänyt aloittaa korkealta. Eli Eleanor Rooseveltin, USA:n presidentin puolison puheilta. Oli vuosi 1939 – matkustaminen Amerikkaan sotienvälisessä maailmassa ei ollut ihan yksinkertaista, eikä kansainvälisiä verkostoja tai rahaa ollut itsenäistyneen pienen maan kansalla juurikaan. Heporautaa ei kuitenkaan mikään pysäyttänyt.
Mv-panta. Kuva: Kalevala Korun arkisto / Kristian Runeberg
Heporauta piti USA:ssa peräti 75 esitelmää ja 40 puhetta, mutta keskeinen kohde oli Elsalla kirkkaana mielessä: Roosevelt ja New Yorkin maailmannäyttely, jonne Heporauta vei mukanaan suomalaisia koruja – jo vuonna 1937 lanseeratun Kalevala Korun ensimmäisen malliston, jonka pohjana toimi 40 historiallista korua Kansallismuseosta. Näin hän vei Kalevalan perinnettä, suomalaista naiseutta, kansanrunoutta ja suomalaista muotoilua myös kansainväliselle yleisölle.
Eleanor Rooseveltin tapaaminen oli menestys. Roosevelt oli niin vaikuttunut, että kirjoitti tapaamisesta My Day -kolumnissaan. Kirjoitus levisi laajalle Yhdysvalloissa, ja sitä julkaistiin yli sadassa amerikkalaisessa sanomalehdessä.
“Minua inspiroi se, että Elsalla oli vahva visio siitä, mitä suomalainen koru voisi olla maailmalla. Hän ei voinut tietää, mihin intuitio johtaisi, mutta uskalsi silti lähteä toteuttamaan sitä. Uskon, että se sama rohkeus ja intuitio ohjaavat meitä yhä, 90 vuotta myöhemmin”, kertoo Kalevala Korun toimitusjohtaja Kirsi Paakkari.
90-vuotias yritys katsoo Japaniin
Kalevala Koru täyttää ensi vuonna 90 vuotta. Naisten perustama ja omistama yritys on ollut aina myös naisten johtama. Heporaudan ajatus kansainvälisyydestä ja suomalaisen muotoilun viennistä on edelleen voimissaan, sillä Kalevala Koru on tehnyt viime vuosina kiinnostavia avauksia Japanissa.
Uusi shop-in-shop avataan Newoman Takanawassa Tokiossa 10.9. Kalevala Koru on ollut läsnä Japanissa vuodesta 2022 alkaen. Koruja on nähty niin Japanin Voguen ja Ellen sivuilla kuin paikallisten näyttelijöiden ja julkkisten päällä.
"Rohkeus, joka vei Elsan aikanaan New Yorkiin, kantaa meitä edelleen – nyt Japaniin, jossa suomalainen muotoilu ja Kalevala Korun ainutlaatuinen tarina ovat löytäneet uuden yleisön. Design on universaali kieli, mutta tarina erottaa meidät muista ja antaa designille merkityksen”, Paakkari sanoo.
Mv-Himmeli. Kuva: Kalevala Korun arkisto
Juhlavuoden mallisto ammentaa Paula Häiväojan futuristisesta muotoilusta
Kalevala Korun ensimmäinen mallisto vuonna 1937 pohjautui Kansallismuseon kokoelmista valittuun 40 muinaiskoruun. Nyt 90 vuotta myöhemmin Kalevala Koru palaa Kansallismuseoon uuden juhlavuoden malliston lanseerauksella 2.9.
Muotoilija Paula Häiväoja nousi Kalevala Korun ensimmäiseksi naispuoliseksi pääsuunnittelijaksi vuonna 1963 – aikana, jolloin taiteen ja muotoilun maailma oli vahvasti miesten hallitsema. Häiväojan futuristinen visio muutti 1960-luvulla käsityksen siitä, mitä koru voi olla.
Juhlavuoden aloittava mallisto ammentaa Häiväojan avantgardisesta muotoilusta. Mukana on sekä alkuperäinen klassikko että uusia kokoelmia, jotka tulkitsevat Häiväojan muotokieltä uudelleen. Lisäksi mallistoon kuuluu Kaisaleena Mäkelän 1990-luvulla suunnittelema, uudelleentulkittu Kalevankarhu-klassikko.
”Juhlavuoden ensimmäinen mallisto on kumarrus Kalevala Korun pitkälle historialle, tekijöille ja rohkeille naisille. Juhlavuosi tuo menneen tähän päivään ja katsoo samalla tulevaan: tulkitsemme muotoiluperintöämme uudella tavalla ja rakennamme sen pohjalta Kalevala Korun tulevaisuutta”, kertoo Kalevala Korun luova johtaja Aino Ahlnäs.
”Ken kantaa Kalevalaa?” – ainakin räppärit AKL ja Ibe
Heporauta kertoi nähneensä vuonna 1935 näyn, jossa vanha nainen kysyi häneltä: ”Ken kantaa Kalevalaa?”. Heporauta lienee ymmärtänyt mystiikan merkityksen markkinoinnissa, mutta kysymys on kiinnostava tänäkin päivänä. Kalevala Koru vaalii edelleen suomalaista kansanperinnettä, mutta on samalla noussut rohkeasti uutta suomalaista muotoilua ja suunnittelijoita esitteleväksi designyritykseksi. Kalevala-koruja kantavat niin räppärit AKL ja Ibe kuin artistit Paula Vesala, Käärijä, Vesta ja Erika Vikman. Viime vuosina koruja ovat suunnitelleet niin Rolf Ekroth, Juslin Maunula kuin Ildar Wafinkin.
Uusi muotoilukilpailu etsii uusia tekijöitä
Kalevala Korun Kulttuurisäätiö on vuonna 1994 perustettu itsenäinen säätiö, joka edistää suomalaista kulttuuria apurahoin. Kalevala Korun 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi säätiö järjestää uuden muotoilukilpailun, joka avautuu 11.11.2026 ja kannustaa tulkitsemaan suomalaista kulttuuriperintöä ja käsityöperinnettä rohkeasti tämän päivän näkökulmasta. Voittaja julkistetaan keväällä 2027, ja pääpalkintona on 30 000 euroa.
