Eero Nelimarkan (1891–1977) koko uran kattava näyttely katsoo monipuolista taiteilijaa uusin silmin ja valottaa sitä, millaisen linssin läpi hän katsoi maailmaa. Taiteilijan kiehtova elämäntarina kertoo matkan vaasalaisen pyykinpesijän pojasta yhdeksi Suomen suosituimmista taiteilijoista, joka teki määrätietoisen taiteilijanuran. Eero Nelimarkan näyttely on nähtävissä 13.3.–13.9.2026 Ateneumin taidemuseossa.
Eero Nelimarkka: Omakuva (1922). Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Taitava ihmisen kuvaaja maalasi huomattavan paljon omakuvia
Eero Nelimarkka tunnetaan Etelä-Pohjanmaan maisemien maalarina, mutta hän oli myös erityisen taitava ihmisen kuvaaja. Nelimarkan tuotannossa on runsaasti erilaisia henkilökuvia, jotka ilmentävät kykyä luonnehtia kohteita tarkasti. Taiteilijan rakkain malli oli puoliso Saima, ja malleina toimi usein myös muu perhe. Nelimarkka maalasi huomattavan paljon omakuvia läpi uransa, todennäköisesti enemmän kuin kukaan muu suomalainen taiteilija.
1910-luku oli Suomen kuvataiteessa uuden etsimisen aikaa, ja tuolloin Nelimarkan maalauksissa näkyi värin ja muodon pelkistäminen aikakauden moderniin henkeen. Uransa aikana hän kuvasi maalaismaisemien ohella usein kaupunkia, kuten maisemia Helsingistä sekä näkymiä runsailta ulkomaanmatkoilta.
Taiteilijan kiinnostavissa asetelmissa on moniselitteistä outoutta, jossa on maagisen realismin piirteitä. Niiden aiheet ovat varsin pelkistettyjä – lattialle hylätty kenkäpari tai kasa hattuja – mutta asetelmien voi aavistaa sisältävän monia merkityksiä. Teoksissa on jotain selittämätöntä, jonka läsnäolon katsoja voi vain aavistaa.
Eero Nelimarkka: Talo Ranskassa (1920). Nelimarkka-Rahasto sr., Nelimarkka-museo. Kuva: Aja Lund
Avioliitto alahärmäläisen Saima Alaviitalan kanssa vuonna 1918 avasi Nelimarkalle ovet vauraaseen eteläpohjalaiseen talonpoikaisympäristöön. Nelimarkka asui Helsingissä ja vuonna 1933 hän sai Lallukan taiteilijakodista ateljeen. Myöhemmin Nelimarkka asui Töölönkadulla, joka oli hänen kotinsa loppuelämän ajan. Taiteilija perusti vuonna 1964 Alajärvelle kulttuurisen sivistyksen edistämiseksi Nelimarkka-museon, jonka suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund modernistiseen tyyliin. Museo toimii nykyisin Etelä-Pohjanmaan alueellisena taidemuseona.
Taiteilijan tuotanto on esillä laajasti ensimmäistä kertaa sitten 1980-luvun
Nyt Ateneumissa nähtävä kokonaisuus on ensimmäinen museonäyttely, joka esittelee laajasti taiteilijan koko uran. Maalausten lisäksi esillä on myös pieni määrä piirustuksia sekä valokuvia Nelimarkan elämästä. Kansallisgallerian kokoelmaan kuuluvien teosten lisäksi lainoja saadaan kattavasti museoista ja yksityisistä kokoelmista ympäri Suomen. Edellisen kerran laaja Eero Nelimarkan taiteen näyttely pidettiin viisi vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen Helsingin Taidetalossa vuonna 1982.
Eero Nelimarkka: Punaiset tohvelit (1917). Yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Näyttelyn kuraattori on Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan laaja tutkimuksellinen näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja sen toimittaa Ateneumin intendentti Marja Lahelma. Julkaisun toteutumista on tukenut Nelimarkka-Rahasto sr. Yhteistyökumppanina on toiminut myös Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan taidemuseo.
Intro johdattaa näyttelyn teemoihin
Näyttelyintro johdattaa Eero Nelimarkka -näyttelyn teemoihin ja keskeisiin teoksiin asiantuntevan oppaan ja runsaan kuvaesityksen avulla. Paikat Ateneum-saliin ovat myynnissä sekä yksittäishenkilöille että ryhmille.
