Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 20.04.2023

Ateneum esittelee Albert Edelfeltin kansainvälisenä vaikuttajana

Albert Edelfelt (1854–1905) oli kansainvälinen vaikuttaja, joka toimi tienraivaajana sekä yhteyksien luojana myöhemmille suomalaistaiteilijoille erityisesti Pariisissa. Kattava näyttely tarkastelee Suomen tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin kuuluvan taiteilijan koko uraa. Näyttely on esillä 5.5.–17.9.2023.

 

Kuvassa on Albert Edelfelt istumassa musta lierihattu päässään ja vaalean harmaa livre-takki päällään.  Hänellä on röyhelö hihansuussa ja hän pitää oikeassa kädessään ruskea keihäs.

Albert Edelfelt, Omakuva 1600-luvun asussa (1889). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.

 

Edelfelt oli sosiaalisesti lahjakas ja ymmärsi verkostojen merkityksen jo uransa alkuvaiheessa. Hän puhui useita kieliä ja seurusteli sujuvasti eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien henkilöiden kanssa. Edelfelt matkusteli Euroopassa ja Pohjoismaissa sekä asui suuren osan elämästään Pariisissa.

Ranskassa hän tutustui moniin aikansa johtaviin taiteilijoihin, kulttuuri- ja tiede-elämän merkkihenkilöihin sekä taiteen keräilijöihin ja taidekauppiaisiin. Edelfeltin kollegoja ja ystäviä olivat muun muassa amerikkalainen John Singer Sargent, ranskalaiset Charles Baude ja Pascal Dagnan-Bouveret sekä ruotsalainen Anders Zorn. Edelfelt oli teknisesti erittäin taitava piirtäjä ja maalari sekä omana aikanaan kansainvälisesti tunnetuin suomalaistaiteilija.

Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan merkkihenkilöistä ja taiteilijakollegoista. Esille saadaan maisemia ja näkymiä Pariisista sekä kuvauksia Edelfeltin matkoilta Etelä-Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta. Hän maalasi kotoisia maisemia Porvoossa ja huvilallaan Haikossa sekä Helsingissä. Mukana ovat monet rakastetut teokset, joita pidetään suomalaisten kansallisaarteina, kuten Leikkiviä poikia rannalla (1884), Pariisin Luxembourgin puistossa (1887), Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887) ja Lapsen ruumissaatto (1879).

Näyttelyssä nähdään myös useita teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvien teosten lisäksi lainoja saadaan julkisista ja yksityisistä kokoelmista sekä Suomesta että ulkomailta.

Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin amanuenssit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari.