Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 24.11.2020

Arkkitehtuuripalkinto Vuoden Teräsrakenne on kulttuurikeskus Fuzhoussa

Vuoden Teräsrakenne kuuluu merkittäviin suomalaisiin arkkitehtuuripalkintoihin. Palkinnon saa arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä että muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke. Riippumaton palkintolautakunta valitsi Teräsrakenneyhdistykselle ehdotettujen ehdokkaiden joukosta Vuoden 2020 Teräsrakenne -palkinnon voittajaksi suomalaisen suunnitteluosaamisen vientiä edustavan PES-Arkkitehtien Kiinan Fuzhouhun suunnitteleman Strait Culture and Art Centre’n.

Kuvassa on Fuzhouhun Strait Culture and Art Centre ilmasta kuvattuna, jossa näkyvät rakennusten soikeat muodot suoraan yläpuolelta.

Kuva: Teräsrakenneyhdistys ry

 

Vuoden 2020 Teräsrakenteessa arkkitehtuurin tärkeimpien elementtien, kaartuvien pääjulkisivujen ja niihin liittyvien galleriatilojen teräsrakenteet on PES-Arkkitehtien alikonsulttina suunnitellut Vahanen Suunnittelupalvelut Oy.

Noin kahdeksan miljoonan asukkaan Fuzhou on Fujianin maakunnan pääkaupunki ja nopeasti kasvava metropoli. Fuzhoun kaupunki järjesti vuonna 2013 kansainvälisen kutsukilpailun uuden kulttuuri- ja taidekeskuksen, Strait Culture and Art Centre’n rakentamisesta kaupungin ja kehittyvän Mawei New Town -alueen kulttuuri-imagon vahvistamiseksi. PES-Arkkitehdit voitti kilvan ja aloitti toteutukseen johtaneen työn vuonna 2014 Pekka Salmisen toimiessa pääsuunnittelijana ja Martin Lukasczykin projektiarkkitehtina. Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:ssä suunnittelun avainroolissa on ollut DI, senior advisor Matti Haaramo.

Arkkitehtuurin tärkeimpien elementtien, kaartuvien pääjulkisivujen ja niihin liittyvien galleriatilojen teräsrakenteet olivat selvästi tärkein suomalaisen erikoissuunnittelun osuus vaativassa projektissa. Nämä oivaltavasti terästä hyödyntäneet rakenteet vaikuttivat oleellisesti arkkitehtuurin onnistumiseen sekä luonnollisesti myös siihen, että Fuzhoun Strait Culture and Art Centre palkittiin Vuoden 2020 Teräsrakenteena.

PES-Arkkitehtien tavoitteena oli Fuzhoun kilpailussa luoda uudenlainen kulttuurin kauppakeskus, johon sisältyy erilaisia kulttuuri- ja muita vapaa-ajan toimintoja sekä kaupallisia palveluja. Keskeinen yhteisaula on päivisinkin auki paitsi kulttuurituristeille myös esim. eläkeläisille, koululaisille ja lapsiperheille. Fuzhoussa, Mawei New Townin alueella Minjiang-joen varrella sijaitsevan tontin halki kulkee 50 metrin levyinen Liangcuo-tulvajoki. PES-Arkkitehtien kilpailuehdotus perustui tulvajoen osittaiseen kattamiseen ja sen päälle rakentamiseen.

 

Kuvassa on ilmasta käsin kuvattuna koko taidekeskus Fuzhouhun.

Kuva: Teräsrakenneyhdistys ry

 

Suuren kulttuurikeskuksen jakaminen pienempiin yksiköihin muodostaa ihmisen mittakaavan mukaisia ulkotiloja. Viisi eri kulttuurirakennusta yhdistyy aulatilalla, josta mennään eri rakennuksiin sisään kaartuvien galleriatilojen kautta. Näiden tilojen korkeita lasiseiniä varjostaa keramiikkaprofiileista muodostuva kaksoisjulkisivu. Kaartuvien purjeiden muotoja tapailevien valkoisten julkisivujen metaforana on ollut kiinalainen löytöretkeilijä Zhen He. Hän johti yli satametrisellä puisella amiraalialuksellaan valtavaa Fuzhousta lähtenyttä laivastoaan tutkimusmatkoille Afrikkaan asti sata vuotta ennen Kolumbuksen matkoja. Sen matkan myötä muodostui myös merten Silkkitie, jota myöten mm. keramiikka tuli Eurooppaan.

Kulttuurikeskuksen julkisivujen geometria muodostuu maantason ja räystään kaarista, joiden välinen pinta on kahteen suuntaan kaareva. Pääjulkisivuja ja niiden takana olevien kaarevien galleriatilojen kattoja kannattavat pyöreät teräspilarit seuraavat tätä geometriaa. Pilarien välimatka lattian tasossa on 3,6 metriä, mutta välimatkaa kasvaa ylöspäin ja on lähes viisi metriä 18-28 metrin korkeudessa. Näiden ei-pystysuorien pilarien vapaa näkyvä korkeus vaihtelee rakennuksesta ja sijainnista riippuen.

Samaa geometriaa noudattava lasijulkisivu on 20 cm pilarien ulkopinnasta. Lasijulkisivu, sekä 80 cm sen ulkopuolella olevan kaarevan keramiikkajulkisivun sekundäärinen teräsrakenne on tuettu diagonaalisti pääpilareista ”teräskäsivarsilla”. Vaikka pääpilarien välinen etäisyys kasvaa ylöspäin, on tietokonemallilla löydetty geometria, jossa keraamista ulointa julkisivupintaa kantava teräsrakenne mahdollistaa kaikkien viiden rakennuksen erimuotoiset kaksoisjulkisivut käyttäen vain yhtä 175 cm pituista keraamista sauvamaista elementtiä. Keraamisia elementtejä on ”julkisivuverhossa” yhteensä 42.250 kappaletta.

Voittajan lisäksi palkintolautakunta päätti palkita kunniamaininnalla Vantaalla sijaitsevan Sipoonkorven kansallispuistoon liittyvän Kuusijärven sillan. WSP Finlandissa suunniteltu silta yhdistää Vantaalla Vanhan Porvoontien ylittäen Kuusijärven ulkoilualueen ja Sipoonkorven. Silta sijaitsee kahden jyrkän kalliorinteen välissä noin 20 metrin korkeudessa Vanhan Porvoontien yläpuolella. Cor-Ten -teräksestä tehdyn sillan tyyppi on teräksinen jatkuva palkkisilta. Sillan estetiikka on saanut vaikutteita arvokkaasta luonnonympäristöstä. Siltaa kannattelevan neljän teräspilarin yhdistelmän voi nähdä kuin toisiinsa kallistuneina puunrunkoina. Lisäksi kaiteita koristavat alueen lajistoa alueen lajistoa kuvaavat polttoleikatut eläin- ja kasviaiheet.

Valinnan Vuoden Teräsrakenne -palkinnon voittajasta tekee vuosittain riippumaton palkintolautakunta. Tänä vuonna palkintolautakunnan puheenjohtajana on toiminut Vuoden Teräsrakenne -palkinnon vuonna 2019 voittaneen Olympiastadionin suunnitteluryhmästä arkkitehti SAFA Mikko Summanen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä.