Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 02.06.2023

Arabian Taideosastoyhdistyksen nykykeramiikan 20-vuotisjuhlaa Hvitträskin kansallisromanttiseen ympäristöön luodussa näyttelyssä

Kesäkuussa Hvitträskissä avautuva näyttely Ateljee-elämää tuo Arabian Taideosastoyhdistyksen nykykeramiikan osaksi Hvitträskin ainutlaatuista ympäristöä. Tänä vuonna 20-vuotisjuhlaansa viettävän Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijoilla on jokaisella oma uniikki tapansa lähestyä savea. Näyttelyn teokset ilmentävät saven ja sen poltetun muodon monia mahdollisuuksia. Näyttely on avoinna 9.6.–30.9.

 

Kuvassa on valkealla kivipöydällä erilaisia valkoisia keramiikkaesineitä ja ylimpänä on ruskea kukkamainen esine.

Kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto

 

Neljän kuukauden ajan voi Hvitträskin nähdä uudella tapaa. Arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren, Saarisen rakentama kansallisromanttinen ateljeekoti täyttyy kymmenen Arabian Taideosastoyhdistykseen kuuluvan taiteilijan töillä.

Esillä on teoksia Jasmin Anoschkinilta, Marianne Huotarilta, Sakari Kannostolta, Pekka Paikkarilta, Heini Riitahuhdalta, Kristina Riskalta, Kim Simonssonilta, Caroline Slottelta, Kati Tuominen-Niittylältä ja professori Heikki Orvolalta.

Vuoropuhelua miljöön kanssa

Perinteisen valkoisen galleriatilan sijaan teokset pääsevät vuoropuheluun Hvitträskin vanhan ja koristeellisen ympäristön kanssa.

Paikan ja nyt siellä nähtävien teosten yhdistelmä tuo kiinnostavan kontrastin arkkitehtuurin ja nykykeramiikan välille. ”Estetiikka on täysin erilaista. Koristeellista kauneutta ja ornamentiikkaa täynnä oleva Hvitträsk saa nyt rinnalleen Taideosastoyhdistyksen rouheaa ja orgaanista kauneutta edustavat teokset”, Suomen kansallismuseon näyttelytuottaja Emma Eskola sanoo.

Arabian Taideosastoyhdistykselle haluttiin antaa näyttelyä varten vapaat kädet. Osa löysi teoksilleen inspiraation Hvitträskistä. ”Hvitträskissä lumosi sen kokonaisvaltainen visuaalinen maailma, kauneus, joka näkyy jo tuolien selkämyksissäkin”, Marianne Huotari sanoo.

Huotarin tuhansista keraamisista paloista koostuva teos Perintöpellava on saanut inspiraationsa Loja Saarisen kukkahuoneesta. ”Ajattelen, että teoksen keraamiset palat ovat kuin kukan terälehtiä. Lopputulos on eräänlainen suvun perintötekstiili”, Huotari kertoo.

Kymmeniä kiloja painava teos on vaatinut useita työvaiheita ja satoja tunteja käsityötä. ”Jokainen pala kulkee sormien kautta lukuisia kertoja ennen kuin se yksitellen ommellaan teokseen kiinni”, Huotari kertoo.

Perinteille hyvästit

Suomalainen keramiikkaperinne on elänyt vuosien aikana työtapoja ja lasitteita myöten. Taiteilijat ovat aina myös venyttäneet perinteiden rajoja. Esimerkiksi Birger Kaipiaisen käyttämiä tekniikoita ei aikoinaan hyväksytty.

Perinteisten tekniikoiden rinnalla Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijat ovat käyttäneet savea ja keramiikkaa useilla tavoilla. Saven muovailtavuus ja kolmiulotteisuus antavat taiteilijalle luomisen vapauden. Esimerkiksi kuivuminen ja halkeilu voivat olla taiteilijalle rajoite, mutta myös mahdollisuus luoda jotain uudenlaista. Näin toimii esimerkiksi Pekka Paikkari. ”Paikkarin taide perustuu nimenomaan saven halkeiluun, ja tätä keramiikassa on perinteisesti pitänyt nimenomaisesti välttää”, Eskola selventää.

Kontrasti kansallisromantiikan ja tämän päivän savenkäsittelyn välillä on näyttelyssä raikas. ”Teosten mielikuvitus ja monipuolisuus hämmästyttävät, näyttelyssä voi nähdä kuinka eri tavoin savea ja keramiikkaa voi lähestyä”, Eskola sanoo.

Avoinna syyskuun loppuun

Näyttelystä voi kuulla lisää osana Hvitträskin yleisöopastuksia. Avoimia yleisöopastuksia järjestetään keskiviikosta sunnuntaihin. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan.

Näyttely on avoinna 9.6.–30.9.