Valokuvataiteen museon näyttely Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017 juhlistaa valokuva-abstraktion satavuotista historiaa. Näyttelyssä on kuvia suurelta joukolta kotimaisia taiteilijoita eri aikakausilta sekä ilmiön varhaisilta ulkomaisilta kuuluisuuksilta László Moholy-Nagylta, Man Rayltä ja August Strindbergiltä.
Nykyään taidevalokuvauksessa suosittu abstraktio herätti alkuvaiheessaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – ja säännöllisesti senkin jälkeen – voimakasta vastustusta ennen kaikkea valokuvaajien keskuudessa. Sitä pidettiin hyödyttömänä ja valokuvan dokumentoivan ja esittävän luonteen vastaisena.
Kuva: Ea Vasko. Kuva sarjasta Reflections of the ever changing (short history of now)
Abstraktionistit ovat kuitenkin sukupolvi toisensa jälkeen olleet valokuvauksen perinteiden uudistajia. Abstraktit kokeilut ovat olleet luovuuden moottori, joka tuo valokuvataiteeseen uutta ilmaisuvoimaa.
”Abstraktio on rohkeaa ajattelua. Sen satavuotinen historia tuo näkyviin valokuvauksen tekniset muutokset ja valokuvan suhteen sitä ympäröiviin asioihin, kuten tieteeseen tai muihin taiteisiin. Yhteistä kaikille näyttelyn tekijöille on halu tutkia ennakkoluulottomasti valokuvan erilaisia tekniikoita, materiaaleja ja ilmaisutapoja”, näyttelyn kuraattori, valokuvaaja Laura Nissinen kertoo.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Alvin Langdon Coburnin Lontoossa pitämästä näyttelystä Vortographs and Paintings, josta abstraktin valokuvan historian yleisesti katsotaan alkaneen. Suomessa Vilho Setälä kuvasi vuonna 1928 ensimmäisen valokuva-abstraktionsa, Sähkökruunun, Leica-kameraansa villisti heiluttaen. 2000-luvulle tultaessa abstraktio oli monien kokeiluiden ja kuvaajasukupolvien vakiintunut osaksi valokuvataiteen valtavirtaa.
Kotimaisessa valokuvatutkimuksessa abstraktio on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, vaikka sen osa välineen historiassa on olennainen. Abstrakti!-näyttely nostaa esiin myös vähemmän tunnettuja suomalaisia kuvaajia ja osoittaa, että suomalaisen valokuvataiteen historia on moniäänisempi kuin sen tähänastinen tulkinta.
Kuva: Vilho Setälä, Sähkökruunu, 1928. Vuonna 1928 Vilho Setälä kuvasi Suomen varhaisimman valokuva-abstraktion, Sähkökruunun, heiluttamalla villisti kinokokoista Leica-kameraansa. Kameran liike yhdistettynä normaalia pidempään valotusaikaan tallensi kuvaan valoviivat, joiden muodosta voi päätellä kuvaajan liikuttaneen kameraansa kaaressa edestakaisin. Kuvan lopputuloksen muodostavat siis yhdessä aikansa uutuudet, Leica ja sähkövalo. Kuten kaikki uudistajat, myös Setälä sai kokeilustaan kritiikkiä. Teksti: Laura Nissinen
Näyttelyssä nähdään teoksia muun muassa Vilho Setälältä, Erik Blombergilta, Eino Mäkiseltä, Otso Pietiseltä ja valokuvaajaryhmä Fotograafikoilta sekä nykykuvaajista Marko Vuokolalta, Timo Kelarannalta, Niko Luomalta, Ea Vaskolta ja Nanna Hänniseltä.
Näyttelyn on kuratoinut Laura Nissinen, joka tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaansa aiheesta ”Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa”.
Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017
1.11.2017–14.1.2018
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
