Suomen kielen virallistamisesta on kulunut 150 vuotta. Tsaari Aleksanteri II hyväksyi niin sanotun kieliskriptin 1.8.1863 Hämeenlinnassa J.V. Snellmanin esityksestä.
Asetuksessa suomi tasa-arvoistettiin ruotsin kanssa asioissa, jotka koskettelivat suomalaista väestöä. Skripti oikeutti ja myös pakotti kehittämään suomea hallintokieleksi.
Kieliskriptin pääjuhla vietettiin sunnuntaina 4.8. Hämeenlinnassa Verkatehtaalla, jossa juhlan pääpuhujana oli eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Juhlan järjestivät Hämeenlinna, Hattula, Panssariprikaati ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Professori, kirjalija Olli Jalonen pohti oman kielen merkitystä juhlarunon ohessa. Kuva: Markku Nurmikari.
Ennakkojuhlaa vietettiin jo kevättalvella, jolloin kieliskriptin juhlajärjestäjät koostivat valokuvanäyttelyn Suomen Pietarin instituuttiin. Näyttelyssä esiteltiin kuvin ja asiatekstein asetuksen ajankohdan Hämeenlinnaa tämän päivän kaupunkikuvan ohessa.
Pääjuhlassa juhlarunon oli rakentanut kirjailija Olli Jalonen otsikolla "Kieli, jossa sana on lause". Oopperalaulaja Tuomas Katajala ja pianisti Erkki Korhonen esittivät sikermän Hämeenlinnaan liittyviä lauluja. Mukana oli tietysti Larin-Kyöstin ja Hilja Haahdin sanoituksia Oskar Merikannon sävelin ja Irwinin esittämä laulu Elämä on kaunis, jonka sanat ovat Vexi Salmen ja sävel Kassu Halosen.
Kieliskriptin ajoilta "top 10" -virsilistalta oli poimittu virsi, jonka tulkinta oli 2013 vuodelta. Juhlaa kaunistivat myös balettioppilaiden tanssikimara.
Juhlan päätöksenä ensiesitettiin Jaakko Juteinista kertova elokuva, jossa asiantuntijat avasivat Juteinin maailman ja elämäntyön Hattulasta Viipuriin.
"Lentoon", Hämeenlinnan balettioppilaiden esitys, ohjaaja Päivi Salomaa. Kuva: Markku Nurmikari.
Heinäluoma tarkasteli suomea monella tavalla. - Yhteiskunnallinen muutos näkyy kielen kehityksessä, ja 1800-luvulla luotiin yhteiskunnallinen sanasto.
Kielentekijöistä Heinäluoma kirjasi mm. Elias Lönnrothin ja Jaakko Juteinin, joka keksi sanan kirjapaino. Lönnrothin tilillä ovat yhteiskuntaa kuvaavat sanat, mm. kunta ja tasavalta. - Sanasto ja lainasanat kertovat myös muista kansoista, Heinäluoma viittasi englanninkielisiin lainasanoihin ja esimerkiksi Somaliasta tuleviin vaikutteisiin.
Puheessaan Heinäluoma pohdiskeli kieltä ja sen vaikutusta ihmisiin. Vuosi 1918 oli yksi vedenjakaja, jolloin oli tärkeätä kyetä keskustelemaan, ja siihen tarvittiin yhteinen kieli. Suomen kieli oli yhteisyyden tekijöitä. Toiseksi vedenjakajaksi Heinäluoma nimesi 20-luvun kielitaistoineen, josta on jäämiäkin. - Lakikielenä suomi ja ruotsi ovat erilaisia. Ruotsi on kohteliasta ja suomi käskevää, Heinäluoma veisteli. Siis suomeksi komennetaan…
Suomi on säilyttänyt asemansa hyvin kansainvälisyydestä huolimatta. Huumoriakin löytyy: kun kansainväliset kirjalliset sitaatit poimitaan tv-sarjoista, suomalaiset siteeraavat kirjailijoitaan, joista ensimmäisen romaanikirjailija A. Kiven tekstit kelpaavat edelleen. - Kieli on valistuksen soihtu, Eero Heinäluoma siteerasi Jaakko Juteinia.
Juhlapuheessaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma oli vakavana ja humoristina: kieli ja mieli taipuvat moneen. Kuva: Markku Nurmikari.
- Tämän päivän kieleen liittyviä haasteita ovat peruskoulu, kirjastot ja virkakieli.
- Peruskouluista, opettajista ja yhteistyöstä on huolehdittava ja kouluille on taattava työrauha.
Heinäluoma korosti, että nykyinen käyttäjilleen maksuton kunnallinen kirjastolaitos on säilytettävä, sillä kirjastoilla on tärkeä sija suomen asemassa. Samalla hän vaati, että kirjailijoiden pitäisi saada pohjoismaisella tasolla oleva korvaus, jolla taattaisiin nykyistä parempi toimeentulo. - Kun Suomessa kirjailijalle tuleva korvaus lasketaan senteissä, Pohjoismaissa vastaava summa on euroja.
Kolmas tärkeä kielen kehittämisalue on selkokielisyys eli paluu juurille hallintokielen kehittämisessä.
Puheessaan Eero Heinäluoma lähestyi kieltä samoin kuin Pentti Saarikoski, joka määritteli kielen taloksi ja ikkunaksi maailmaan. - Silti arvo pitää antaa muillekin kielille.
Hämeenlinnan kaupunki esittäytyi myös Suomen Pietarin instituutissa valokuvanäyttelyssä,
jossa Hämeenlinna - kieliskriptin kotikaupunki - näyttäytyi nykyasuisena ja tsaarinaikaisena. Valokuvanäyttely oli ripustettu myös Verkatehtaalle kieliasetuksen pääjuhlaan sunnuntaina 4.8. Kuva: Markku Nurmikari.
