Teatterilaivasta Mamma Miaan. Kuorokonsertti voi olla myös erilainen. Mäntyharjulla tämä koettiin, kun laulut nivottiin kolmen sukupolven tarinaan. Vanha Rosa muisteli loistavaa menneisyyttään musikaalisävelmien ohessa naiskuoro Pionin Soivat kuvat -konsertissa.
Can't help lovin' dat man viritti salin täyteisen yleisön valkokankaalta ja musikaaleista tuttujen sävelmien tunnelmiin torstaina 29.4. Melkein 100-vuotias Rosa, näyttelijä Tarja Pyhähuhta, huokaili menetettyä kauneuttaan ja selaili albumiaan. Taustalla oli kuva Teatterilaivan elokuvaversiosta, ja nuori rakastunut Rosa eli kuoronjohtaja Minna Mokkila-Halinen aloitti laulun, johon kuoro ilmestyi verhon takaa mukaan.
Soivat kuvat -konsertti ei ollut vain konsertti, vaan samalla myös kuoronjohtaja Mokkila-Halisen musiikkipedagogian erikoistumisopintojen kehittämishanke. Tehtävänä oli syventää omaa osaamista yhtenä osana vuoden mittaisia opintoja. Salissa istui siis yleisön lisäksi ammattilaisarvioijat Savonia ammattikorkeakoulusta musiikin ja tanssin osastolta, koulutus- ja kehittämispäällikkö Sari Mokkila-Karttunen sekä lehtori Pekka Toivanen.
Yhtenä tavoitteena oli antaa kuorolle uudenlainen mahdollisuus konsertin tekemiseen ja kuorolaisille lähteä avartamaan omaa osaamistaan. Tavoitteena oli myös irrottautua perinteisestä naiskuorolaulusta keventämällä soundia ja eläytymällä kunkin laulun tunnelmiin ja tekstiin.
Konsertissa vuorottelivat kuorosta koottu kuuden laulajan uusi lauluryhmä ja kuoro. Paikallisia musiikintekijöitä oli lisänä mukana säestyksessä. Pianoa soitti kansalais- ja musiikkiopiston opettaja Noora Nikka. Ensimmäistä kertaa kuoron kanssa yhteistyötä tekivät bassossa Janne Lahti ja rummuissa Sami Lahti. Harmonikkaa soitti Eevi Halinen.
Kuoronjohtaja Mokkila-Halinen tuotti koko konsertin itse alkaen tilavarauksista, käsiohjelman suunnittelusta ja markkinoinnista. Yleisölle jaettavaan ohjelmaan oli koottu esitettyjen laulujen taustaa sekä käännökset suomeksi englanninkielisistä esityksistä. Kuorolle vieraalla kielellä laulaminen oli myös uusi haaste uudenlaisen ohjelmiston lisäksi.
Esityksen monitasoiseen tuottamiseen liittyi myös sovitusten tekeminen. Kappaleiden valintaan oli myös vaikuttanut niiden soveltuvuus naisille laulettavaksi. Arvioijat antoivat hatunnoston kuorolle. Harrastajat, joilla on hyvin erilaiset taustat, pystyivät harmonian vaihtoihin ja lauloivat puhtaasti. Kokonaisuutta pidettiin monella tavalla onnistuneena. Tarinan muoto toi perspektiivin musikaalin historiaan, ja eri säveltäjien kappaleet saatiin näin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Huomiota kiinnitettiin kokonaisuuden hallintaan, sovitusten toimivuuteen ja kuorolaisten laulun puhtauteen. Kivoina asioina mainittiin eri instrumenttien käyttö ja mm. harmonikan ottaminen mukaan, mikä ei ole musikaaleissa tyypillinen soitin.
Tiiviin neljän kuukauden harjoittelu tuotti tulosta ja hyvän tunnelman. Sari Mokkila-Karttunen arvioi kuoroa erinomaiseksi harrastajakuoroksi. Hän arveli konsertilla olleen laajempaakin alueellista vaikuttavuutta paikallisuuden lisäksi. Eri-ikäisten mukaan ottaminen toi uutta kokemusta konsertin kokoamiseen.
Yleisöä paikalla oli täysi salillinen eli noin 200 henkilöä. Kuopiolaiset arvioijavieraat pitivät tätä hämmästyttävänä ja hienona saavutuksena. Minna Mokkila-Halisen tavoitteena oli ollut yleisön tavoittaminen ja viihtyminen, mikä toteutui erinomaisesti. Palaute yleisöltä oli pursuavan positiivista ja sitä riitti seuraavallekin päivälle runsaasti.
Uudet ideat antoivat uutta kaikille ja se välittyi esittäjiltä yleisölle virkistävänä, antoisana kokemuksena. Kuorossa mietitään nyt, miten esityksen voisi ”viedä” muuallekin.
Teksti: Marja Jähi-Salo /
Jee, kun ois ihanaa... Naiskuoro Pioni esittää My Fair Ladyn kappaletta.
Kuvaaja: Timo Lyytikäinen
